Puntaripäivä eilen, ullatyys

Taas yksi viikko hurahtanut. Puntaripäivä, ei vieläkään pullapäivä. Aamupäivällä pomppasin puntariin kauhun sekaisin tuntein. Syönyt olen, edelleen sopien uudelle elämäntyylille, mutta jännitti silti. Ja mitä tapahtuikaan paino laskenut 1,2 kg. Olis voinu olla enemmän. Jotenkin niin tasasen tappavaan tahtiin, että pkele. Mutta täytyy olla tyytyväinen tuohonkin, koska vaatteita on jo nyt paljon helpompi hakea kaupasta. Housut ikäänkuin istuis ... vaikkei kyllä vieläkään istu. Tyytyväisyys itteensä ei ole vielä siinä määrin kasvanut, että olis voittajafiilis. No hyvä niin, koska vielä on edessä toistakymmentäkiloa pelkkää läskiä mistä pitää hankkiutua eroon.

Jaa onko vaikeita aikoja ? No on. Tekee mieli edelleen kaikkee hyvää. Nälkä ei ole, mutta mielitekoja sitäkin enemmän. Pikku hiljaa hiipii vaara, että kauppareissulla meinaa suklaapatukka hypätä ostokoriin. Mä en sitä ota mutta niinkuin se hyppäis vaan sinne. Välillä on tullut uniin pikku Fazerina patukka ja siitä kynsin hampain oon pitänyt kiinni, mutta aina se putoo johonkin. Varmaan samanlaista on alkoholi riippuvaisilla henkilöillä. Se on vain tapa käyttää jotakin tai syödä jotakin.

Tuntuu järjettömän idioottimaiselta miten joku paska ruuan syöminen voi hallita elämää näin voimakkaasti. Mutta totta se on. Kyllä Subi kyltin ohi ku menee ni vaalea "pullaleipä" kanalla tekis poikaa. Kuola valuu ku koiralla ja ohikulkevat voi kuulla sen ulinan jonka pidän kun en sitä voi ottaa ja syödä. Mutta kyllä mää sitten syksyllä. Syön jotain mikä antaa mielihyvän tunteen, muutakin kuin kurkkua ja vesimeloonia.

Ruokaa olen pistellyt tahdikaasti joka päivä. Salaattia, rahkaa, kanaa tai kalaa. Edelleen pidän ruoka-ateriakoot pienenä ja höystän kananmunalla. Näillä olen nyt mennyt sieltä tammikuusta asti ja tulen vielä menemään sinne syksyyn asti. Sitten nautin elämästä aivan eri lailla kuin ennen. Läski palaa liikunnan merkeissä ja pienellä kalorimäärällä on hyvä jatkaa projektia.

Meillä on muuten loistavan hianot uudet hupparit. Kokeilin sitä toista niistä huppareista. Se oli mun koko silloin kun aloitettiin tää projekti. Onnexs oli vähän iso, antaa motivaatiota. Toinen huppari kinnaa vielä vähän joten ei muuta kun puurtamista ensi viikkoon.

Täysin rinnoin eteenpäin, sillä painonpudotusta nyt takana toistakymmentäkiloa. (vaikkakin muutama gramma päälle yli 10 kg, mutta silti hyvältä tuntuu).

Cambridge: Risotto, mushroom flavoured.

Aku päätti viimeks kun käytiin Satulla että koska hän uhrautu maistaan sitä Spaghetti Bolognese paskaa niin mun pitää ottaa sienenmakuinen risotto testiin. No eihän siinä sitte muutaku pussi matkaan ja menoks. Tänään sitten aattelin että jos ny vaikka kokeilis mitä skeidaa siitä tulee. Odotukset ei tosiaankaan ollu ihan hirveen korkeella.

Sitten vaan ohjeita lukeen että miten kyseinen herkku valmistetaan. Seurailin niitä tarkasti ku aattelin että toi vois olla ihan syötävää... Kuinka väärässä olinkaan, jo pussin avaamisesta tullut jäätävän kamala haju meinas tilata hissin yläkertaan. Jatkoin kuitenkin sinnikkäästi ja sekoittelin kyseisen mössön lautaselle. Sen piti antaa siinä lillua 10 minuuttia ja sen jälkeen 40sek mikrossa... Haju vaan paheni, sekoitus ja uudestaan 40sek mikrossa.

Tää on ku pikaruokalassa, kuvalla ja tuotteella ei oo mitään tekemistä keskenään!

Sen jälkeen haju oli niin jäätävän paha että aattelin että en ees maista. No Terhi maisto ja väitti sen olevan "syötävää". Erehdyin sitte itekki maistaan lusikan kärjellä. Ei olis pitäny! Se oli ihan just niin hirveetä paskaa kun se hajukin kerto. Ei ollu mitään aikomuksia maistella sitä sen enempää.

No meillähän on täällä koira, merkiltään dalmatialainen, mallia Antero eli Antti. Ei muutaku lautanen Anteron kuonon eteen, niin ei tarvi sitä roskiin kauhoa. Miten kävikään. Koira joka syö kaiken ja NOPEESTI. Nuoleskeli tätä sörsseliä hetken aikaa, kävi välillä uudestaan maistamassa, mutta ei syöny kaikkea!

Ei aikomustakaan nuolla loppuja...

Antin jäljiltä ei oo kyllä ennen jääny lautanen näin likaseks!

Loppuyhteenvetona siis: TÄÄ PASKA EI KELPAA EES KOIRALLE, JOKA SYÖ KAIKKEA. Päättele siitä loput :)

Anttikin meinas oksentaa...

Eka viikko takana normiruualla

Tervehdys ja hyvää alkavaa viikkoa!

Ensimmäinen viikko tuli eleltyä ilman ruuan punnitsemista, ja kyllä se vähän jännitti nousta siihen vaa'alle lauantaiaamuna ennen töihin lähtöä seisomaan. Olen kuitenkin syönyt viikon aikana mm. jäätelöä, yhden voicroissantin (tää oli namnam!), leffassa käydessä poppareita (ihan järkky päänsärky tuli tästä) ja puolikkaan subin. Pääasiassa kuitenkin kurkusta on mennyt alas rahkaa ja salaattia höystettynä lihalla.

Työpäivät pelotti eniten, mistä saa laihdutusruokaa esimerkiksi siirtoautopäivänä Tampereella? Lounas vedeltiin Taysin kahviossa, siellä oli ihan superhyvä salaattibuffet! Kerää lautaselle mitä pöydästä haluat, ja maksa painon mukaan. Helppoa; tonnikalaa, raejuustoa ja kananmunia+vihreät kaveriksi. Päivällinen herkuteltiin Edun herkkukeitaassa; uunilohta ja salaattia. Ainoa miinus oli annoksen koko, varmaan joku neljä kertaa niin paljon kun mikä on viime viikkoina ollut mun annoskoko. Hävettää laittaa syömäkelpoista ruokaa roskiin, mutta minkäs teet kun syömäänkään ei kykene. Silti söin liikaa, koko loppupäivän oli tukala olotila.

Seuraavan päivän 24h vuoron ruuatkin onnistui näppärästi, Sammonkulmassa oli lounaalla kampelaa, joten taas meni salaattia ja kalaa (maistoin kyllä yhden paistetun perunankin, oli hyvää) ja päivälliseksi olin ottanut pakkasesta valmiin annoksen kaalipataa. Rahkaa vedeltiin molempina päivinä välipaloina ja aamupalana.

Liikunnasta oli taukoa viikko, torstaista torstaihin. Sitä vielä Fitfarmilta suosittelivat. Eipä olis paljoa kerennytkään liikkua, muuttoa ja töitä sen verran tällä viikolla oli ohjelmassa. Nyt kun on kamat uudessa kämpässä, voi lähteä tutustumaan paikalliseen kuntosaliin. Eilen kävin vielä äipän kanssa turvallisesti tutulla salilla :)

Niin, se vaa'an näyttämä lukema. Se oli -700g. Ihan kohtuullinen lukema, niin kauan kun tiputusta on puoli kiloa viikossa tai enemmän, olen tyytyväinen. Tein muuten yhden kivan päätöksen tässä yks päivä. Sitten kun painoa on pudonnut 10kg, mä syön suklaata :D

Punnitusta taasen!

Moido!

Eilen käytiin Jannen kanssa taasen punnituksella aamupäivällä! Nyt ei enään osaa oikein mitään odottaa noiden lukemien suhteen kun sen verran hyvin on kuitenkin painoa jo lähtenyt. Perinteisesti meikäläinen ensin vaa-alle antaan Jannelle joko helpotus tai vähän painetta!

Vaaka pysähty lukemaan 102 ja risat, eli -3.6kg viime viikolle pudotusta! Ei huono meinaan taaskaan! Kokonais pudotus meikäläisellä lähentelee siis 22 kiloo.

Punnituksen jälkeen ensin Sadun karkkihyllystä perinteinen pirtelölaatikko matkaan jonka jälkeen keskusteltiin pikkusen elimistön aineenvaihdunnan "herättelystä", ja päästiin sellaseen lopputulokseen, että haetaan Subwaysta salaattiannokset lounaaks. Ajatuksena aika hyvä! Ja toteutuksena vielä parempi :D Ei oo nimittäin ikinä salaattikaan noin hyvälle maistunu! Ja kaloreita tuli se 127, eli jopa vähemmän kun tommosesta pirtelöstä!

Nelisen viikkoo pitäis siis vielä painaa menee tällä pelkällä pirtelöllä, jonka jälkeen vähennetään yks pirtelö pois ja tilalle tulee normaalia ruokaa, lähinnä kasviksia ja lihaa lounaaksi. Ja kahden viikon päästä lähdetään ekaan ExtremeRuniin Peurungalle, Jannen, Terhin ja mun veljen Allun kanssa. Mukaanhan voi vielä sinnekkin lähtee, ottakaa meihin yhteyttä tavalla tai toisella jos kiinnostais!

Cambridge homma etenee! Vaa'alla käytiin taas.

Punnitus numero 6 on takana. Satulla käytiin kyläilemässä vaihteeks näin lauantai aamuna. Aku meni taas ensin vaa'alle ja löi tiskiin melko rajut lukemat. Aku kertonee ite niistä täällä jossain kohtaa. No mukaanhan sieltä otettiin jo melkein perinteiseks muodostunu täys paketti chocolate velvettiä... Yllättävää? No ei oo. Kyllä tässä on todettu kaikki muu niin paskaks että tota vetelee ihan tyytyväisenä. En vois enää ees kuvitella sekottelevani niitä jauhopirtelöitä, saati että saisin sen kumottua kurkusta alas. Se jauhoisuus tuntuu suussa kun vaan näkeekin semmosen paketin.

No mehän jostain lueskeltiin että elimistöö/aineen vaihduntaa pitäis vähä buustata syömällä välillä oikeeta ruokaa. No täähän kuullosti sen verran hienolta että kysyttiin Satulta oisko tämmönen paikallaan, että jos vaikka haettais Aapiskukon Subwaysta salaatit. Yllättävää kyllä Satu oli meidän kans samaa mieltä ja mehän napattiin pirtelöt kainaloon ja lähettiin vauhdilla kohti subia. Siellä oli, ilmeisesti jonkinlaisena, sesonkituotteena pulled pork. No sehän kuullostaa hyvältä salaatissa. Ei muutaki semmonen tilaten. Kaikilla herkuilla paitsi oliiveilla yök. Subwayn tyttö varmaan ymmärsi vähä väärin ku Aku pyysi laittaan kastiketta "kohtuudella", sitä meinaan tuli reilusti ja hän ystävällisesti vielä kysyi että riittääkö vai laitetaanko vielä?
No eihän siinä muutaku salaatit matkaan ja tänne meidän tän hetkiselle järvenranta huvilalle nauttimaan salaattia. Ajatus siitä että ekan viikon patukoiden mässäilyn jälkeen ekaa kertaa jotain jota pitää pureskelle oli kyllä aika mahtavaa!

Sevverran kiire oli tota syömään ettei ehtiny ottaa kuvaa koskemattomasta salaatista.

Hampaat varmaan ihmetteli että mitäs vittua nyt tapahtuu kun meitäkin tarvitaan. Varmaan myös vatsa ihmetteli että mitäs helvettiä tänne ny tulee.

En ois ihan hetkeen uskonu että tommosesta salaatista voi nauttia noin paljon. Jopa toi jäävuorisalaatti, ilman sitä kastiketta maistu TOSI hyvälle. Myös kurkku, tomaatti, paprika... Vaikka paprika onkin vihreetä ja sinänsä aika mautonta, nyt se kuitenkin maistu tosi hyvälle. Sitte mun lempparit joita vois laittaa kaikkeen ruokaan ja PALJO, eli sipuli ja jalapeno. Morjesta että ne maistu hyvälle! Eikä toi subin pulled pork:kaan huonoo ollu! Käsittääkseni tämmösessä salaatissa ei oo ihan hirveitä kalorimääriä (en nyt jaksa niitä alkaa netistä kaivamaan). Ennen näitä on katsellu sillai että ei helvetissä tommosella nälkä lähde ja siitä syystä päätyny ottaan semmosen 30sentin patonkin ja siihen kylkeen vielä puolen litran kokiksen. Hohhoijjaa... Nyt ku oli ton vetäny niin maha oli kyllä niin täynnä että ei ois tehny mieli syödä yhtään enempää.

Nythän on muutenkin semmonen mukava tilanne elämässä, että muutto on tehty, paino putoo ja elämä muutenki hymyilee välillä. Ehkä jonkinlaisia stressitekijöitä on saanu karsittua/muokattua parempaan uskoon. Kaiken kruunas tietysti meidän komeet vihreet HUPPARIT!

Aku kehu että kerranki sain otettua siitä hyvän kuvan ;)

Nyt kun tätä tässä hehkutan niin varmaan toi Audin paska räjähtää tohon pihaan huomenna ku yritän sillä lähtee liikkeelle, mutta siinähän sitte räjähtää... Nyt on silti hyvä fiilis. Sit jos se kyrvähtää, ni johan taas vituttaaki!

Ja sitten se mitä katseesi etsii, painokin oli taas tippunu jonkinverran, -2,1kg!
Kokonaispudotus on nyt siis 21,4. Se on kyllä melkonen kasa läskiä.
Painoindeksi on laskenu 7 numeroo! Se ehkä kertoo siitä että kyllä tässä melko tankkimaisessa kuosissa on oltu! Nooh mutta tästä lähetään taas hyvällä fiiliksellä kohti seuraavaa punnitusta!

Ensimmäinen ExtremeRun lähestyy!

Reilu kaks viikkoo ensimmäiseen ExtremeRuniin. Kovasti etsitään sponsoreita ja muutenkin mukaan lähtijöitä jo tähän ensimmäiseen reissuun. Jos siis tiedät jonkun firman tms tahon joka olis halukas meitä lähteä sponssaamaan esim some ja blogi näkyvyyttä vastaan, niin saa ottaa yhteyttä. Tällä hetkellähän tilanne on se että meillä on facebookissa vähän vajaa 1300 seuraajaa ja itse blogilla n. 60 000 lukukertaa tähän mennessä. Nopeesti laskettuna tarkoittanee 30 000 - 45 000 lukukertaa kuukaudessa. Lisäksi eri tapahtumiin mm. näihin extremeruneihin on tarkoitus teettää vaatteet joihin voidaan firmojen logoja painaa.

Hommahan ei ole näistä kiinni, kyllä me joka tapauksessa tätä jatketaan ja erinäisiin tapahtumiin osallistutaan, mutta oishan tää semmonen kiva boonus tästä touhusta. Sponsoroinnin muodosta ollaan kovin avoimia. Esim arvottavat tuotteet käy. Tai tuotteet joita voidaan testata ja niistä kirjoittaa arvioo tai jotain. Jos haluat että me jotain arvostellaan niin muista, että täältä saa todellakin sitten semmoisen arvion mitä mieltä me oikeesti ollaan.. Tämän voi käydä toteamassa aikaisemmista päivityksistä, missä mm. haukutaan avoimesti lähes kaikki cambridge ruoat. Meitä ei siis tässä kohdassa voi lahjoa ;)

No sitten itse tapahtumaan. Mähän voitin jo joku aikaa sitten ilmaisen osallistumisen kaikkiin tän vuoden extremerun tapahtumiin. Lisäksi mukaan on jo varmaks ilmoittautunu Terhi sekä Aku. Osallistumismaksut on maksettu ja joku huoneistokin sieltä k o ajankohtaan varattu! Eli 3/4 Lihavaa Ensihoitajaa on mukana jo tässä ekassa Extremerunissa. Ite oon kovasti treenannu tulevaa koitosta varten... mm katselemalla videoita viime vuosien tapahtumista. Siinä se valmistautuminen on sitte oikeestaan ollukki. Oon myös miettiny että mikä ois paras mäenlaskuväline jonka säännöt sallii ottaa mukaan :D

Me halutaan mukaan myös SUT! Eli jos oot lähössä ni tarjotaan sulle Lihavat Ensihoitajat T-paita tai pelipaita tai joku muu kiva paita, jota toivotaan pidettävän päällä sit siellä itse tapahtumassa, sen jälkeen saat paidan pitää muistona. Eli jos oot halukas niin laita meille FB:ssä viestiä tai sit voit laittaa ihan sähköpostiakin osoitteeseen lihavatensihoitajat@gmail.com
Sitä ei kannata pohtia että jaksaako juosta, ei mekään jakseta. Ei kannata pohtia pääseekö niistä esteisetä, ei mekään tiedetä päästäänkö. Pääasia on osallistuminen. Omalla kohdalla askarruttaa eniten ku siellä pitää ryömiä jostain putkesta että mahdunko koko putkeen! :D

Näillä mennään eteenpäin, toivottavasti ees joku uskaltaa lähtee meidän kans kuntoileen.

Uusi herkku, vai oliko sittenkään?

Moikka!

Mä oon ennen tätä dieettiä eläny aika pitkälti pastalla ja perunalla yms. Eli tosi hiilaripainotteista on ollu ruoka. Ja juurikin tota perunaa ja pastaa on ollu oikeastaan kovin ikäväkin tän kuurin aikana. Sillon ennen dieetin alotusta tuli selailtua Cambridgen sivustoja, ja eri tuotteita fiilisteltyä, ja siitä asti oon ajatellu että selviänhän mä tästä kuurista yhden tuotteen voimalla varmasti! Nimittäin Cambridge-Pastabolognesella!

Sitä ei tuola Satun karkkihyllyssä vaan oo ollu, ennen kun nyt viime punnituskerralla. Meikäläinen otti pasta-aterioita sitten heti sillein reilummin matkaan tietty. Viikonloppuna sitten kokkailin ensimmäisen kerran tuommosen gurmee aterian. Tuoksu ja näytti aivan bologneselta ja kuola valuen odottelin haarukan kanssa että mikrosta kuuluu pilpahdus valmiina olemisen merkiks. Siihen se riemu sitten loppukin :D Ensimmäinen haarukallinen suuhun, ja välittömästi sellanen fiilis kun olis kuumaa multaa lappanu suuhunsa. Eli ei muutakun loppu lautasellinen roskikseen. Taikka oikeastaan, olin paloasemalla kun sitä kokkailin, ja annoin vielä annoksen kiertoon hakemaan muidenkin mielipiteen. Allu, Hermanni, Aukusti, Ville ja Sami pääsi muodostivat tän arvovaltaisen raadin. Aika yksipuolinen mielipide raikasi heidänkin suustaan--> laita se roskikseen vain!

Eli ei tullut siitäkään tuotteesta helpotusta ruoan himoon, vaan jatketaan tuolla suklaan makuisella valmis tetralla loppuun asti tää ykköstaso. Kokeilin vielä meinaan toisen kerran tota pastaa, sillein että laitoin siihen reilusti valkosipulia ja vähän chiliä, ei maistunut siltikään. Sillon sitä multakasaa maisto mun lisäks myös Elias, Jarno ja Erkki, samaa virttä laulo nekin, eli roskikseen vaan! 

Alle vielä kuva tosta moskasta.

Ps. Tänään taas Suskin kanssa töissä, niin ei tarvia edes katsella mitään paskaruoan syömistä työparilta. Tuossa se juuri vetää Oriveden leipomon Sammonkulman toimipisteen kokin hänelle vartavasten tekemää kanaa ja kananmunaa kera salaatin! Aika huippua toi paikallisen lounasravintolan palvelu meille, kun viittivät vääntää yhdelle ihmiselle oman annoksen!

Puntari vai pullapäivä

Tänään viikon kohokohta. Jännittää, ei jännitä, jännittää kuitenkin. Uusissa farkuissa elämä tuntuu makoisalta, mutta totuus paljastuu kohta. Hypään puntariin, en hyppää puntariin. Hyppään kuitenkin. Klo on 15.00 ei hyvä aika punnita itteensä. Olenko siis älästi vai otanko vaatteet pois. Miten saada hyvä lukema aikaiseksi. Ääh .... en jaksa nähdä vaivaa. Ei muuta kun puntarille kaikki vaatteet päällä (ei päällysvaatteet kuitenkaan) ja silmät kiinni. Ei piippaa puntari, niinkuin kuumemittari yleensä, mutta vilasen lukemaa ........ mitä tapahtui. Puntarissa ei mitään lukemaa. Olin siis silmät kiinni niin kauan, että meidän digitaalinen vaaka sammui. Hetken mietin taidan jättää huomiseen koko punnituksen. No en jätä !! Hih, hih. Ei muuta kun uusi yritys ja sieltä se napsahti. Lukema tauluun ja kokonainen 1 kg on tippunut. Jippii ja jei. Hyvä päivä, hyvä fiilis. Läski lähtee, hitaasti mutta varmasti.

Kuluvan viikon olen syönyt normaalisti. Vähintään neljä kertaa päivässä. Tässä ehkä suurin opetteleminen. Aamupalaan kuuluu rahka mehukeitolla (jos oikein tökkii olen tehnyt juotavasta maitorahkasta ja mehukeitosta coctailin ja tietty kahvia, lounaaseen kuuluu kananmuna 1-2 kpl, kanaa ja salaattia, päivälliseen kuuluu paistettua kananmunaa, raejuustoa, jauhelihaa, salaattia ja kahvia ja iltapala on yleensä kevyempi koska niin kylläinen olo päivän aikana nautitusta ruuasta, mutta KAHVIA ja useimmiten rahkaa mehukeitolla. Vaihtelen kanan ja jauhelihan myös kalaan. Olen kylläinen mutta ateriamäärä on niukempi kuin ennen. Suurin opetteleminen on ollut syödä useammin kuin kerran päivässä pesovatillinen ruokaa ja sekin yleensä noin klo 20.00. Ei näin. Muutos tehty. Elämä hymyilee ja huomista oottelen jo innolla. Kertaakaan ei ole tarvinnut mennä mahansa viereen maate niinkuin ennen. Olo on enemmän kuin mahtava.

Huoh. Miten tästä eteenpäin. Jatketaan intoa puhkuen saavutusten kera !! Ensi viikolla voidaan olla jo mukavissa lukemissa.

Muistakaahan Extreme lähestyy kovaa vauhtia. Toivottavasti saamme paljon mukaamme extremelle ensihoitajia, hoitajia, ystäviä, tuttavia ja meitä tukeneita henkilöitä. Lähdetään rämpimään hyvä asian puolesta. Olen kuullu, että extremellä on hyvät allasbileet illalla. Lähde siis kanssamme uimaan :)

Jihuu, jipii

Tämän hetken yhteistulos

Koska Terhin ja Suskin punnitukset on aina samana päivänä viikosta ja mun ja Akun vähä miten sattuu, niin ei enää voida oikeestaan puhua minkään viikon tuloksista tai ees punnituskerroista. Tämän hetkinen yhteistulos on siis osuvin nimitys tälle tilanteelle.

TATTADADAA!

-11,7 KG

Eli yhteensä huimat -54,3kg!

Fiilis on taas kohillaan kun kattelee näitä lukemia!
Sitten jo legendaks muodostuneet vertaukset!

• 108 ja 3/5 voipakettia!
• Pienempikokoinen aikuinen nainen
• 36kpl 1,5litran coca-colapulloa
• 196,7kpl Hesburgerin kebab-hampurilaista
• Favorita 1-merkkisiä kirsikkatomaatteja 3620kpl! (Miettikää mikä syöminen näissä)
• Tunturi-merkkinen mopo painaa n.50kg

Terhin kuuden viikon Superdieetti on ohi!

Kuusi viikkoa on mennä hurahtanut nopeasti ohi. Välillä vähän on tympinyt mutta sitkeesti vaan on menty eteenpäin. Tällä viimeisellä viikolla on ollut nälkä lähes koko ajan, ei mikään kiva fiilis. Ruokahan on lähes minimissä ollut, ei kauaa jaksais tällä kalorimäärällä. Seuraavaksi ajattelin listata dieetin plussia ja miinuksia.

Plussat:
- Paino on tippunut
- Oikeanlaisen ruokarytmin oppiminen
- Oikeankokoiset ateriat, tai lähinnä aterian koostaminen kasvikset etusijalla
- Ite joutunut opetteleen uusia ruokia, kun samat alkaa tökkimään pitemmän päälle

Miinukset:
- Nälän tunne aika usein
- Ei saa syödä mitään hyvää
- Roskaa tulee hirveästi
- Eväitten kuskaaminen joka paikkaan, töihinkin mennessä kassillinen ruokaa
- Mitään ruokaa ei saa nopeasti, vaan kaikki pitää kokata itse alusta alkaen. Ei voi hakea kaupasta äkkiä jotain syötävää
- Itse joutuu kokkaamaan kaiken ja jumittamaan keittiössä

Vaikka miinuksia on enemmän kuin plussia, niin mielestäni hyvä keino laittaa painon pudotus alkuun. Ainakin tämmöselle meikäläiselle, joka ei muuten ole saanut mitään aikaiseksi. Tästähän se uurastus sitten jatkuu, nyt on vasta saatu alkusysäys matkalle kohti normaalipainoa.

Nyt viimeisellä viikolla alkoi kropan ulkomitoissakin tapahtua, lantiolta lähti muutama sentti ja reidet on palanneet alkumittoihin. Rinnanympärys pieneni parilla sentillä, mutta vyötärölle on ilmaantunut lisäsenttejä, tiedä sitten miksi.

Olen tyytyväinen näihin tuloksiin, nyt vain nokka kohti uusia pudotuskiloja ja senttejä!