Pitkästä aikaa kuulumisia

Pientä hiljaiseloa on ollut blogin suhteen itsekullakin, jotenkin tuntuu että aiheet on vaan loppu. Eikä tapahdu laihduttamisen suhteen oikeastaan mitään. Muuten kyllä onkin sitten tapahtunut kaikenlaista.

Aloitetaanpa aikajärjestyksessä. Eli tää laihdutus, tai pikemminkin elämäntaparemontti, alkoi tammikuun alussa. Siitä on nyt reilu 5kk. Pariin viime kuukauteen ei ole paino samalla rytinällä mennyt alaspäin kun alussa meni, mutta onneksi ei ole myöskään noussut! Eli tässä on harjoitettu sellaista painonhallintaa :) Aika paljon on tullut syötyä kaikenlaista ei-laihisruokaa, kuten aina välillä suklaatia, ulkona on käyty syömässä ja nyt on kotona leipää, hui. Samoin maitoa olen juonut parina päivänä. Mietiskelin tässä itsekseni, että nyt kun on kesä ja kaikkee, niin pitäisköhän vaan pyrkiä pitämään paino kurissa ja sitten syksyn tuleen rykäistä toinen samanmoinen setti kuin alkuvuodesta? Saa nähdä, energiaa kuluu nyt moneen muuhunkin asiaan kuin syömisten miettimiseen. Sillä sitähän laihdutus sisältää ihan himona, hirveä ruokien miettiminen, mitä voi syödä ja paljonko ja monelta. Päivät aikatauluttuu syömisen mukaan ja se on ärsyttävää. Lisäksi joka paikkaan pitää olla eväät..

Toisena hommana keväällä vaihdoin työpaikkaa. Uus paikka, uudet kujeet. Mutta älkää huoliko, en poistunut Pirkanmaalta enkä vilkkuautosta. Uudella työmaalla on yks semmonen kiva juttu, nimittäin kuntosali!

Kyllä kelpaa treenata :)

Seuraavaks sitten muutin paikkakuntaa. Nyt sitä sitten kinastellaan Jannen kanssa samassa kämpässä :P Ohan tää vähän outoo, ei tunne juuri ketään, eikä osaa oikein mennä minnekkään. Paitsi kuntosalille, siellä oon käyny ennenkin :D Saa nähdä kauanko kotiutuminen kestää, koskaan aiemmin en ole kokeillut. Välillä ehkä vähän yksinäinen fiilis, mä kun en ole mikään supersosiaalinen suupaltti enkä "uskalla" tyrkyttää seuraani kellekkään. Vaikka tuskin kukaan mua kotookaan hakeen tulee, mutta silti. Ehkä tää tästä etenee kesän mittaan.  Mistä muuten tunnistaa pienen paikkakunnan? Vaikka siitä, että unohdin eilen kengät kuntosalin eteiseen. En ollu kerenny edes kotiin, kun Janne sai jo viestiä, että unohtiko Terhi kenkänsä :D Kiitos vaan, kenkulit on tallessa :) Koiranruokien hommaaminen on muuten asteen verran hankalaa. Ennenhän ruuat on tuotu mulle kotiovelle, nyt se firma ei toimita edes koko kunnan alueelle.. Täytyy hakea naapurikunnan puolelta jatkossa, toimittajaa en tahdo vaihtaa koska tämä tuntuu olevan ainoa firma, joka tietää mitä niitten ruuat sisältää. 

Mitäs vielä? No siinä kai ne suurimmat. Kaverini Mervi sai idean facesta luettuaan fiftaribileistä, mennän mekin pin-up kuvauksiin! Olin eka vähän että jaa täh. ME vai? Kumpikaan meistä ei harrasta hameita eikä meikkejä. Siks se sit varmaan olikin niin hupaisaa :D En käsitä miten joku jaksaa meikata itteään tunnin! Me molemmat istuttiin tunnin verran meikattavina. Olihan se muutos, ei meinannu ihmiset tunnistaa kuvista meikäläistä. Hyvä ku itte tunnisti. Mekko päällä olo tuntuu aika oudolta, jotenkin epäilyttävältä. En oo semmosia käyttäny juurikaan, yhden käden sormilla voi laskee kerrat. Ostin silti tuon kuvausmekon omakseni kun halvalla sai :P

Siinä Mervi ja minä Hämeenlinnassa,

Fifth Avenuella.

Aku jääkiekkoreissulla Riikassa!

Päivää!

Meikäläinen käväsi tuossa toukokuun puolessa välissä Riikassa kansainvälisessä harrastejääkiekkoturnauksessa. Mainittakoon nyt heti alkuun, että mähän en pelaa jääkiekkoa, en ole ikinä sellasia kuteita luistimia lukuunottamatta päälläni pitäny. Toistavuotta joukkueen mukana kuljin "lääkärinä" ja maskottina :D

Reissuhan lähti laukalle jo heti Pälkäneen torilla, kun bussikuljetuksella lähdettiin kohti lentokenttää. Siiteriä nimittäin alko ikeniin imeytymään heti kättelyssä. Eikä meno oikeestaan koko reissun aikana ainakaan omalta osalta juurikaan muuksi muuttunut :D

Ensimmäisenä iltana keskiviikkona todettiin torstain pelien olevan vasta iltapäivällä, joten ei ollut senkään puoleen huolta huomisesta! Eli päätyyn asti vain!

Torstaina pelien jälkeen käytiin porukalla syömässä sellaisessa paikassa kuin Lido. Aivan huippumesta! Paitsi laihduttajan dieetin suhteen :D Valehtelematta 100 metriä ruokalinjastoa, vihreitä/kasviksia, kalaa kanaa lihaa, aivan kaikkea! Sielä siis kokit paistoi linjaston toisella puolella sitä mukaa ruokaa kun ihmiset sitä lautasille lappoivat. Suurimmalla osalla tuli tavaraa kolme lautasellista, mää selvisin kahdella.. Sen jälkeen kassalle jossa neiti arpoi annoksen hinnan, tais olla ne kaks lautasellista ja pari pulloa vissyä jotain 15e luokkaa.. Ja puoliakaan ei taas tullut syötyä..

Perjantai aamuna koitti ensimmäinen peli jo 8.15. Ketään ei yllättänyt se, että ihan jokainen pelaaja ei hallille selvinnyt siihen mennessä 😂 Mutta hyvin monen yllätti se, että kentälle komennettiin vahvistukseksi myös meikäläinen! Minä siinä sitten rapuloissani Rajalan ohjeistuksella opettelin pukemaan niitä kamppeita niskaan.. Kentällä tuntu vähän siltä kun olis kala kuivalla maalla, ei lainkaan luontainen ympäristö :D Mutta silti! Toisen erän ollessa vauhdissa kihautin perkele maalin!! Ei oo ikinä Lukon joukkueessa kukaan juhlinu kenenkään muun maalia niin paljon kun nyt juhlittiin mun maalia :D Selvisin siis ehjin nahoin pelistä pois.

Sunnuntaihin asti sama meno jatkui, syötiin helvetin epäterveellisesti ja juotiin paljon. Mutta hauskaa oli, se on pääasia.  Sitten se mikä ihmisiä kiinnostaa eniten; reissun saldo +3kg.  Eli ei hirveen paha setti viiden päivän reissusta kuitenkaan. Heti maanantaina reissun jälkeen olin kuitenkin tiukasti ruodussa.

Vedättekö puolimaran vai 7 kilsaa?

Sain taas semmosen älynväläyksen, että varmasti kiittelen itseäni lauantai-iltana. Oltiin toissailtana pelaamassa beachvolleytä laivarannassa ja jostain ihmeestä muistui mieleeni että ens lauantaina on Aitoossa polkujuoksu tapahtuma nimeltään Aitoo trail.
No eihän siinä muutaku viestiä järjestäjille että muutama läski vois lähtee lyllertään metsään. Pyritään siihen että parissa tunnissa selvittäis sieltä pois. Viime vuonna 7km voittajan aika oli n. 30min niin eiköhän me pariin tuntii päästä.
Otin yhteyttä Kukkosen Anssiin ja ilmoitin että Lihavat Ensihoitajat olis halukkaita lähteen Aitoo Trailin poluille lyllertään! Anssi otti heti luulot pois ja kysy: Vedättekö puolimaran vai 7 kilsaa? :D Jostain kumman syystä päädyttiin ihan vaan seitsemään kilometriin 21 sijaan. No kuitenkin. Juokseen mennään!  

Uskaltaako joku tulla messiin? Ennakkoilmoittautuminen päättyy tänään! Vielä ehtii!

"Aitoon Syrjänharju tarjoaa mainiot juoksupolut kaikille luonnonhelmassa juoksusta pitäville. Soraharjun mäntykangasmetsässä kulkee sekä pieniä kinttupolkuja, pururataa että myös leveämpiä metsäautoteitä - kaikki erinomaisia vaikkapa myös minimalisteille ja paljasjalkajuoksijoille. Viime kesäksi uusittu reitti sisälsi aiempaa enemmän pikkupolkuja, ja nousut Syrjänharjun laelle toivat puolimaratonille nousumetrejä mukavat 420."

Tapahtuma on järjestetty Aitoon metsissä jo useampana vuonna ja järjestämisestä vastaa Kukkian Kuntourheilijat ry, jonka vastuuhenkilöinä ovat aitoolaiset urheilumiehet Petri Hildén ja Anssi Kukkonen.

 " Aitoo Trail -polkujuoksutapahtuma järjestetään kesäkuun alkupuolella Aitoossa, Pälkäneen kunnassa. Juostavat matkat ovat n, 7,3 km sekä puolimaraton, 21,1 km.

Kisaa on juostu v. 2012 alkaen Aitoon Syrjänharjun mäntykangasmetsissä. Polut eivät ole erityisen teknisiä ja vaativia, vaan sopivat myös vähemmän polkujuoksukokemusta omaaville. Maastokierroksen pituus on n. 7 km ja se kierretään puolimaratonilla kolmesti, kuntoilijakierroksella kerran. Lähtö- ja maalialue sijaitsevat Aitoon urheilukentällä (Kankaantie, Pälkäne),

Tapahtuma tarjoaa monista polkujuoksutapahtumista poiketen juoksijoille myös juomahuollon, sillä kierroksen varrella on kaksi juomapistettä. "

 Käy tutustumassa kilpailun nettisivuihin tästä!

Aitoo Trail -tapahtumaa tukevat Aitoon VPK, Luopioisten Säästöpankkisäätiö (Aito Säästöpankki), Pälkäneen kunta, Saarioinen, PrintScorpio, Kuljetusliike Timo Tuominen, Aitoo Hierontaa ja Sydän-Hämeen Lehti.

Vaateostoksilla... Pienenee, pienenee...

Morjesta!
Tässähän on ny semmonen tilanne päällänsä että sekä pikkuveli, että pari kaveria pääsi jollain ihmeellä lukiosta pois ja vielä ylioppilaina. Sehän on sitten semmonen homma jota pitää tottakai juhlia! Hetken kyselyn, pähkäilyn ja tuskailun jälkeen päädyin siihen että tommosissa pippaloissahan pitäis olla puku päällä :O Ja mullahan ei tietenkään semmosta ole.
No sehän tarkoittaa sitä että koska olen läski, otan suunnan suoraan ainoaan oikeaan vaateliikkeeseen josta lihava mies saa aina kaiken mitä tarvii! Elikkäs nokka kohti ideaparkki ja Dressmann XL mallista kauppaa.

Oonkohan mä ollu aika kauan lihava vai vaan muuten mieleenjääny asiakas kun dressmann xl myyjä muistaa mm. mitä oon sieltä viimevuonna suurinpiirtein samaanaikaan ostanu? Ja harmitteli sitä että kohta pärjään jo tavallisen dressmannin valikoimalla, kun on paino senverran paljo jo pudonnut! On muuten semmonen liike että en oo missään suomessa olevassa liikkeessä saanu koskaan yhtä hyvää palvelua kun tuolla aina. Kiitos siitä! Harmi kun en muista kaverin nimeä, mutta tunnistanee itsensä tästä ;)

Vaateostoksilla on hieno huomata että kun vuosi sitten osti kauluspaidan koko oli 5xl. Nyt se on 2xl... Aluks kokeiltiin oisko 3xl sopiva... Olihan toi ny huikeeta huomata että voi viä vaihtaa pienempään.

Muuten puvut metsästäminen edullisesti oli haastellisempaa, koska en halua siihen ny paljon sijoittaa kun painon olis tarkoitus vielä laskee. Jostain kumman syystä mitkään takit ei oikeen istunu sillai että ne ei olis telttoja mutta ei myöskään puristais käsivarsista... Kyllä, mulla on liian iso haba muuhun yläkroppaan nähden (itkunauruapinahymiö). No kun takkia ei löytyny niin päädyttiin liiviin, joka on muuten aika retee. Siitä ehkä kuvia lauantaina. 

Housujen kanssahan tuli jo semmonen hassu tilanne, että niitä ei kyseisestä putiikista löytyny, MUTTA... meidän myyjä soitti ideaparkin Dressmanniin (huom EI XL) ja sieltä löyty mulle sopivat housut! Ehkä tää vois olla jonkinlainen mitta-asteikko että en oo enää ihan sairaan iso! Vähä vaa :D No eihän siinä muutaku sinne rimpuloiden Dressmanniin ja siellähän housut jo odotteli valmiiks kassalla. NÄIN KAUPPAREISSUT PITÄIS AINA MENNÄ! Kaikki muut shoppailut olikin paljo haasteellisempia, mutta ei siitä sen enempää. Melkein kaikki löyty mitä haettii... melkein.

 

Tällälailla! :D

Loppuun vielä pieni myynti-ilmoitus. Jos joku tarvii 5XL Egyptian Cotton kauluspaidan joka on musta niin voin sen vaikka 30 eurolla myydä pois tuolta kaapista. Uutena tais maksaa 69€. Kertaalleen oon sitä käyttäny. 

Tän kun ostat ja pistät päälles niin oot melkein sukua melkein julkkikselle :D