lauantai 15. lokakuuta 2016

Vieraileva kirjoittaja: Niina

Heippa Hei kaikki lukijat!



Täällä kirjottelee 26-vuotias lihavoitumassa oleva nainen Ylöjärveltä. Ensihoitajan hommia olen paiskinut vuodesta 2010 asti, aloittaen Helsingistä ja nyt nelisen vuotta täällä Pirkanmaalla. Lihaviin Ensihoitajiin olen yllättäen tutustunut työn kautta. Tää blogihommahan lähti siitä, että päästiin Merin kanssa( joka muuten kans joutuu kirjottamaan blogin) opiskelemaan sairaanhoitajiks, ja täytyyhän meillä haalarit olla. Niissä kaiketi täytyy olla jotain kangasmerkkejä, ja mehän ehdottomasti halutaan lihavat ensihoitajat kangasmerkki. Kysyttiin sitä Jannelta, joka lupas keksiä jotain tehtävää, koska niitä ei rahalla saa. Bloginkirjotusnakkihan siitä napsahti, mikä tietysti sopi ku nenän päähän, koska ikinä en oo blogia kirjottanut, enkä tiiä mikä tässä on homman nimi mutta yritetään nyt jotain väsertää :D Aiheena oli kirjoittaa liikuntaan tai terveyteen liittyviä asioita..jepjep!

Mullakin varmaan on sama ongelma, kuin monella muulla. Ajatuksen tasolla olen lähes joka päivä menossa liikkumaan, mutta lopputulos sama: karkkipussi, sohva ja telkkari. Ja joka maanantai on hyvä päivä aloittaa terveellinen ruokavalio, mutta kun se Hesburger on vaan niin hyvää. Välillä toi ajatus on jopa onnistunut ja toiminut viikkoja, mutta nopeesti se retkahdus käy. Missään vaiheessa en oo liittynyt mihinkään jutan superdietteihin tai muuhun vastaaviin. Lähinnä oon kattonut kaupassa vähän mitä ostaa ja mitä suuhun laittaa, ja uskokaa tai älkää niin sekin on jo toiminut. Jos multa joku kielletään ehdottomasti, niin sitä pitää uhmata, mutta silloin kun roikkuu löysässä hirressä, että saa ite päättää niin kynnys mokata koko homma vähenee. Nyt taas maanantaina ajattelin tätä ideologiaa toteuttaa, kyllä mä vielä joku päivä onnistun, usko ja luotto on kova!

Mähän oon pelannu koripalloa 13 vuotta ja siinä ohella harrastellu höntsäfutista kaveriporukalla. Liikunta sinänsä ei oo mulle uus juttu eikä vaikee toteuttaa. Etenkin, kun on kyse pallopeleistä tai kavereiden kanssa liikkumisesta niin aina on käsi pystyssä mukana olemisen merkiksi. Mutta miks mulla silti on huono kunto ja massaa tulee..niinpä. Ku sitä tarvis varmaan tehä säännöllisesti. Hankin jopa salikortin Ylöjärven Easyfitille, mutta ei, avainnauha roikkuu useesti vaan naulakossa. Lenkkeily on aikamoista pakkopullaa, kävely on hidasta ja tylsää yksin ja hölkätä/juosta en jaksa. Suurin osa mun läheisistä ystävistä on samalla alalla ja vuorotyössä ja yks ilta kun oltiin syömässä siivillä, saatiin päähänpistos. Perustetaan Watsup-ryhmä ” Kyytiä Läskeille”. Ideana, että sinne laitetaan kun on menossa tekemään jotain liikuntaan liittyvää, ketkä on vapaalla niin osallistuu oman mielensä mukaan. Yks aamu löysin itseni aamu kuudelta elämäni ensimmäiseltä spinning tunnilta, ihan vaan siks kun en halunnut peruuttaa kun tuli luvattua. Ja kaiken lisäks mulla oli vapaapäivä enkä mennyt töihin, niin kuin muut. Tää hommahan toimi hetken aikaa todella hyvin.. Siinä kävi sellanen hassu juttu, että nykyään siinä ryhmässä puhutaan enemmän minne mentäs syömään ja jauhetaan sitä kuuluisaa jorgonia. Tää homma toimi niin hyvin ni olihan sitä pakko jatkaa, ni mehän perustettiin sitten Even kanssa uus ryhmä :D ”Tulevat huippu-urheilijat” Missä on kieltona kaikki muut ku urheilujutut!
 Mulla itellä on vahva usko, että nyt tää juttu toimii. Tiistainakin oltiin juoksemassa Teivon portaita, hetkellisesti luulin kuolevani, oksetti, huimas, olin kalpea, mutta kyllä, sen jälkeen olo oli mitä loistavin. Salillakin on tän ryhmän myötä tullut käytyä enemmän, koska onhan se kivempaa kaverin kanssa, sekä kynnys jäädä kotiin on iso, kun on luvattu niin on luvattu. Jäsenillä, jotka tossa ryhmässä on niin erilaisia taustoja, on mm  entistä salihirmua, kilpa-urheilijaa, joten tukea esim salilla saa, miten niitä laitteita ajetaan. Kaikkihan me opetetaan ja kannustetaan toisiamme ja ollaan toistemme PT.  Jos halut liittyä tuleviin Huippu- Urheilijoihin niin tervetuloa. Huomennakin pitäs uimaan mennä. Niin joo, meillähän vaihtelee nää lajit laidasta laitaan, välillä saleillaan, uidaan, luistellaan(viime Sunnuntaina olin jo aamu yhdeksältä jäähallilla.. niin ne ajat muuttuu), tapetaan ittemme teivon portaissa, mitä ikinä keksitäänkään.
Kyllä se terveellinen elämä jo ovella kolkuttaa! Hyvässä porukassa kaikki on mahdollista. Tsemppiä kaikille tavoitteisiin! J
-Niina-
ps. Nytkin vois tietty töissä jotain tehdä, mutta taidanpa laittaa Wiin päälle ja pelata työparin kanssa Marioa.
pps. Janne,saanko merkin??:)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti