
No tarpeeks kauan kun pyörittiin niin löydettiin sitten kivannäköinen kuppila jossa oli perinteinen lontoolainen aamupala tarjolla. Sinne siis.

Sitten kun masut oli ahdettu täyteen tätä englantilaismallista herkkuaamupalaa oli aika hypätä metroo ja suunnata sinne ostoshelvettiin päin. Eli suurinpiirtein tarkalleen Oxford Streetille. Tai tarkemmin oikeestaan Oxford Circuksen metroasemalle ja siitä vähä sivuraiteille ensin.
Bongasin jostain matkaesitteestä tms. kaupan nimeltä Hamleys. En ymmärrä miten en tätä ole edellisellä kerralla tajunnut, täähän oli paratiisi! VIIS KERROKSINEN LELUKAUPPA! Harmillista sinänsä, että vaikka kyseessä olikin noin iso lelukauppa, en löytäny sieltä kuin 4 uutta paloautoa mun kokoelmiin. (Keräilen siis pienoismalli- ja lelupaloautoja, tässä linkki kuviin osasta. Kokoelmassa tällä hetkellä n. 250 autoa.)
Oon aina ihaillu tätä lontoossa olevien kauppojen henkilöstö systeemiä, henkilöstön määrää sekä niiden työtehtäviä. Tässä kyseisessä lelukaupassa oli valehtelematta yli 20 ihmistä leikkimässä työkseen. Yks heittele bumerangia ihmisten yläpuolella, yhdessä kerroksessa pörräs ties kuinka monta radio-ohjattavaa helikopteria joka puolella. Kaupan ulko-ovella oli heppu jollai oli molemmissa käsissä pyssyt joista tuli saippuakuplia. YMSYMS. Oishan se ny siistiä olla tommosessa duunissa! En tiä sitten kuinka tylsää se on kun parin päivän päästä käytiin uudestaan niin samat heput teki samoja hommia :D
Löysin myös pari hienoa Lego-rakennelmaa, mutta niitä ei ollu saatavina osina niin ei voinu ottaa mukaan.

No se lelukaupasta.

Kuva to run ja to train
Ereihdyin itekkin ostaan varastoon pari paria, koska ne ei oikeen mitään maksanu. Äärimmäisen avulias myyjä, kysy kun keräilin noita kenkiä, että mistä maasta oon? Kun vastasin hälle niin seuraaa kysymys oli että onko suomessa kengät kalliita? :D No suhteessa vissiin joo. Ostin 3 paria kenkiä hintaan 50£
Seuraavaks eksyttiin paikalliseen apteekkiin ettiin päänsärkylääkkeitä. Siellä osu silmään tämmönen sinänsä ihan normaali asia kun lahjakortti ja lahjapakkaus. PAITSI ETTÄ OLTIIN APTEEKISSA :D Hyllynpäällä vielä teksti Give a gift that says it all. Mietin vaan että mitäköhä näillä lahjoilla halutaan sanoo? :D
Siitä alettiin sitten suuntaileen sinne oikeen viimeisenpäälleostoshelvettiin eli Primarkkiin. Aateltiin että siellä menee niin julmetun kauan että käydään syömässä jossain ensin. Kirjoitin googleen joku salaattibaari tms. ja niitähän Lontoosta löytyy!

Katteltiin listalta jotain semmosta kohtuu tervellisen oloista. Päädyttiin wrappeihin, tai tortilloihin mitä noi pötkylät ny onkaan.

Alkuruoka ei ollu terveellistä nähnykkää...
Valkosipulileipä ja kupillinen sulaa voita :D Oli muuten törkeen hyvää!
Näitä Garfunkkeleita näytti olevan aika paljon pitkin lontoota, ja ihan ok lounaspaikka se olikin.
No hyvä ruoka parempi mieli, joten sillä innolla sitten sukellettiin primarkin vaatehelvettiin! Melkein heti alkuun bongasin sieltä selkeesti mun kohtalotoverin. Kyseinen herra siis allaolevassa kuvassa keskellä.
Noh tässä laitoksessahan sitten jokunen tunti pyörittiin ja täytyy myöntää että kyllä mäkin sieltä jotain paitoja löysin ja tietty hienot TAVOITEHOUSUT! Muuten kokemuksena tää kauppa oli semmonen, että jos oot emäntäs kanssa menossa Lontooseen tai muuhun paikkaan mistä kyseinen kauppa löytyy. Pistä rouva shoppaileen ja mee ite muualle!
Primarkilta tarttu mukaan niin tolkuton määrä tavaraa kaikenkaikkiaan että oli pakko suunnata hotellille viemään tavarat pois.
Sitten kun oli hotellilla hetki huilailtu, koska jalat oli siitä kävelystä aivan paskana.

Paha oli ei meinannu helpottaa olleenkaan koko iltana. Toisaalta varmasti hyvä että käytiin tossa ennen syömistä, eikä sen jälkeen ;D
No lievän pahoinvoinnin kanssa, metro perseenalle ja keskustaa kohti.
Edellisen kerran jälkeen on muisteltu Angus Steakhousen jälkiruoka, jonka nimeks muisteltiin toffee sponge. No eihän se ihan tommonen ollu, mutta löydettiin se listalta kuitenkin nimellä Sticky Toffee Pudding. Täysin tällä perusteella siis valittiin illan ruokapaikka.


No sitten pääruokaan. Pihviravintola, joten pakko tilata pihvi, koska sen on pakko olla hyvää! Valinnanvaikeuden jälkeen päädyttiin pippuripihveihin. Täytyy myöntää että tällä kertaa pippuripihvi oli todellakin pippurinen ja ISO ja täydellisesti paistettu, ainakin mun makuun. Pihvin päällä mielettömän paljon rouhittua pippuria ja vieressä hieman kummallisen, mutta hyvän makuinen pippurikastike. TAIVAALLISEN HYVÄÄ!


No sitten vielä se syy jonkatakia kyseiseen kuppilaan tultiin. Elikkäs jälkiruoka! Se oli just niin hyvää kun muisteltiinkin! Hot muscovado caramel sauce poured over a soft toffee sponge with vanilla ice cream.
Tämmösen annoksen jälkeen läskin oli hyvä mennä maate. Jatketaan 3. päivästä jossain kohtaa.
Bataattihan on englanniksi sweet potato, joten taisitte niitä bataattiranskalaisia syödä :)
VastaaPoistaNonni! Läskin pitäis siis enemmän luottaa makuaistiin kun kielitaitoon! Kiitos!
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Poista