keskiviikko 18. toukokuuta 2016

Lounaalla: Ravintola Pepper

Tämmönen ravintola reissu unohtunu julkaista aikanaan niin pistetään se ny!

 Terhi bongas facebookista Ylöjärven Pepperin facebook sivuilta tämmösen hassun systeemin kun Meat Lovers Friday. Kuullostaa just niin hyvältä että taas oli yks hyvä syy jättää Chocolate Velvet juomatta ja lähteä Ylöjärvelle kattoon että mitäs siellä oikeen on tarjolla.

Odotukset pitkään jatkuneen raa'an cambridge dieetin jälkeen oli aika korkeella ja matkaan lähettiin kuola valuen. Pöytä oli varattu etukäteen, koska oli odotettavissa että tämmönen teemapäivä saattaa jonkinlaista ruuhkaa aiheuttaa. Vähä vajaalla kokoonpanolla oltiin liikkeellä kun Suski ei ehtiny mukaan. Terhin kaveri Miia kuitenkin uskaltautu meidän kanssa lounaalle. Toki onhan se varmaan hauska tulla kattoon kun kolme läskiä yrittää syödä terveellisesti paikassa jossa se ei periaatteessa oo mahdollista :D Ja kaikesta huolimatta ollaanhan men ihan jäätävän hyvää lounasseuraa, jos on tottunu esimerkiksi keskusteleen ruokapöydässä erilaisista eritteistä yms... Alalla olevat tietää.

Oltiin ravintolan nurkilla pikkusen ennen 11, joten Aku ehti varmaan semmosen viis-kuus röökiä imaseen siinä ennenkuin ovi aukes ja päästiin sisälle. Nopeesti sieltä löyty meille varattu pöytä ja juomien tilaamisen jälkeen päästiinkin tutkimaan mitä kaikkia herkkuja sieltä löytyy. Salaatti pöytä oli oikeen hyvä ja hieno. Kaikkien perusrehujen lisäks siellä oli kaikenmaailman jyviä yms. joista ainakin Terhi tykkää. Ite en niistä ymmärrä mitään. Jos salaatti on kanin ruokaa, ni kai ne jyvät on sit kanan ruokaa. Tai jotain. Koska oli jo mennessä kauhee nälkä niin ruoan ottaminenhan meni perinteisesti vituiks ja kauhee kasa piti lautaselle kasata. Tosin salaattia eli ei siinä sitten mitään sen suurempaa katastrofia päässy syntymään.







Ensimmäisen salaattilautasen kohdalla oli niin kova nälkä jo ettei siitä ehtiny ees kuvaa ottamaan. Toisella kierroksella muistin sitten korjata sen virheen.

Sitten kun salaattia oli ahdettu mahaan niin paljo että ei enää rehuosasto kiinnostanu, oli aika lähtee ihmettelemään mitä sieltä lämpösen ruoan puolelta löytyy.
  • Savukassleria
  • Broilerin siipiä
  • Lihapullia ja pekonia
  • Kermaperunaa
  • Grillattuja kasviksia
  •  BBQ-kastiketta
  • Kermaista olutkastiketta
  • Valkosipulimajoneesia
 Ruoka oli kyllä todella hyvää! Oma suosikki oli ehdottomasti toi savukassler valkosipulimajoneesilla höystettynä. Ei grillikasviksetkaan huonoja ollu! Sen verran sain jotain välteltyä että kermaperunoihin en sentään sortunut!

 Annoskoko pysy tommosena kohtuu pienenä... Paitsi että kaks tommosta. No vittu. Taas meni siihen että kerranhan täällä vaan käydään ja ei tää dieetti ny tähän yhteen ruokailuun kaadu ja kaikki muu vastaava ittelleen valehtelu :D Eihän se toki siihen kaadu, mutta kyllä tommosen aterian jälkeen oli melko hankala taas alkaa maisteleen suklaapirtelöö. Tai syömään ihanvaan pelkkää salaattia!


Kaikenkaikkiaan ruoka oli TODELLA hyvää! Ja tätä paikkaa kyllä voi suositella kaikille. Jos haluat syödä terveellisesti niin se on mahdollista jos pää kestää. Me mentiin jo sillä asenteella että nyt syödään kunnolla ja niin tehtiinkin. Kuitenkin taas huomaa sen että kyllä mahalaukku on jonkinverran pienentyny, koska ei sinne sitä tavaraa mahdu niinku alkuvuonna! Ja hyvä niin.

Tässä vielä kuva ruokalistasta, mitä siellä oli tarjolla. Paikka oli siisti, henkilökunta mukavaa ja ruoka oli hyvää. Ainoo mikä vähä jäi ihmetyttään on tuo Meat lovers friday-lounaan ja salaattilounaan välinen hintaero. 8,90 salaattilounas, siihen kun laitat euron lisää niin saat mahtavan lihavalikoiman. MIKS JOKU OTTAIS TON PELKÄN SALAATIN? :D





Arvosana Ylöjärven ravintola Pepperille
4/5
Lihavat Ensihoitajat suosittelee tätä paikkaa lämpimästi!



maanantai 16. toukokuuta 2016

Akun viikonloppu!

Heipparallaa!

Meikäläinen oli tosiaan viikonlopun koulutus/virkistäytymis reissulla Porin Yyterissä. Startti lauantai aamuna jo ennen kuutta ja nokka kohti Tamperetta josta yhteiskuljetus Yyteriin. Bussissa ensin pienet unet vielä kun sen verran painoi silmässä aikainen herätys.

Päivän ajan erilaisia koulutuksia sekä luentoja, hyvää ruokaa sekä loistavaa seuraa! Mähän en oo siis niitä pirtelöitä syönyt juurikaan enään moneen hetkeen, mutta tälle reissulle lähtiessä joutui unohtamaan myös kanasalaatin kanssa leikkimisen :D Aamupala hotellilla oli aivan huippu! Karjalanpiiralla metvurstilla maistu yllättävänkin hyvälle;) Lounaalla reilusti salaattia sekä lihapullia. Oli hyvää!

Päivän koulutusten päätyttyä loppu iltapäivästä, siirryttiin teemaan nimeltä virkistäytyminen! Nesteytys alkoi siis pikkuhiljaa olemaan kunnossa! Kahdeksan maissa vielä ohjelmaan kuului juhlaillallinen, kolmen ruokalajin sellainen! Alkuun kraavattua lohta ja siikaa, pääruoaksi marmorifilettä sekä jälkkäriks jonkinlainen kakun palanen. Juomana viiniä, josta en suuremmin edes kyllä pidä, mutta alas senkin sai kurkusta menemään:D

Eihän tuon reissun ruuat tietysti ihan vielä tuossakaan olleet! Hyökin kanssa kun aamuyöllä hotellille päin takasin suunnattiin, käytiin hakemassa Sami Hedbergin Grillit Huurussa ohjelmankin ateriana toiminut hamppari molemmille yöpalaksi! Eikä ollut ihan perinteinen juusto hamppari :D Kuus pihviä, sipulirenkaita, majoneesia ja suolakurkkuja. Olihan se hyvää, mutta meikänkin purilaisesta söi lopulta mun lisäks kaks muutakin kaveria, ja silti sitä oli vielä aamulla jäljellä:D

Nyt muutamma päivä rauhallista eloa kotioloissa, kunnes keskiviikkon suunta kohti Riikaa, ja jääkiekkoturnausta! Ei oo helppoo tääkään viikko!


sunnuntai 15. toukokuuta 2016

Jauhelihasta: Pullia ja Pihvejä + simppeli salaatti



Ateriaehdotus tälle päivälle!

Lihapullat tai jauhelihapihvit, helppo fetasalaatti ja rahkasta tehty valkosipulikastike.
Ekaks pullat/pihvit.
Tähän tarvitaan:
  • 700g jauhelihaa
  • 1 sipuli
  • 3 valkosipulinkynttä
  • 2 kanamunaa
  • Sopiva kasa kaikenlaisia mausteita







 Jauheliha kulhoon odotteleen muita sörsseleitä!






Riko sekaan pari kanamunaa.












Kuori ja pilko sipuli ja valkosipulinkynnet.





Sitte valkosipalit kulhoon...













Ja keltasipulit kans.





Sitten maustetaan oman maun mukaan. Itse en oikeen osannu päättää että mitä sinne laittais ni laitoin vähä kaikkee. Toi Meiran Chili on muuten aivan turhaa tavaraa... Paprikajauheessakin on enemmän potkua kun tossa.



Sitten sen pitäis näyttää tältä. Tässä kohtaa, koska työhousujen taskuun jää aina ylimääräisiä hanskoja, on aika etsiä semmoiset ja laittaa ne käteen. Ei toki ole pakko mutta on paljo mukavempi tätä taikinaa pyöritellä hanskat kädessä.




Kun kaikki ainekset on kunnolla sekaisin, tavara näyttänee suurinpiirtein tältä.


Sitte vaan pyöritellään mössöstä sopivan kokoisia palloja eli pullia pellille...








... tai vaihtoehtoisesti painellaan ne pallot pihveiksi.



Sitte semmonen 25 minuuttia 225 asteisessa uunissa ja lopputulos on tän näköinen. Tässä kohtaa aloin miettiin että oisko ensin pitäny vähä pyöräyttää näitä pannulla että oisko toi liemi pysyny sisällä.







Lihapullat oli oikeen hyviä, mutta ehkä vähän kuivahkoja. Ehkä lisään ens kerralla kermaviilin tai jotain muuta tähän taikinaan, tai sitten tosiaan kokeilen sitä pannulla paistamista ennen uuniin laittoa.


Sitte tämmönen nopee salaatti siihen kylkeen.
  • 2 suippopaprikaa
  • 2/3 kurkku
  • puolikas jääsalaatti
  • 12 kirsikkatomaattia
  • ja vähä salaattijuustoo
Jostain ihmeen syystä unohdin tästä salaatista sipulin.
Oli varmaan niin karmee nälkä ettei pystyny enää ajatteleen.





No eihän siinä muutaku rehut silpuks ja kulhoon.




Päälle sitten vähä fetaa. Tai koska feta sanaa ei saa käyttää niin salaattijuustoo tai jotain vastaavaa.





Sitten koko setti lautaselle ja kylkeen vielä Terhin tekemä valkosipuli-sipuli-rahka-kastike-dippi-juttu niin kyllä hyvää on!

Jos/kun kokkailet näitä tai jotain tänneppäin postaa kuva meidän fb sivulle

torstai 12. toukokuuta 2016

Wayout- room escape peli! Huikee kokemus!

Jos onnistuu huonepakopelissä monta kertaa, tuleeko siitä pakoputki vai jopa pakosarja? :D Haha. Olipa paska vitsi, mutta ite keksin.
Koska mulla on tässä viimeaikoina käyny kohtalainen tuuri noissa facebookin arvonnoissa niin satuin sitten voittamaan testipelin tonne tamperelle just avattuun Wayout nimiseen huonepakopeliin.
Maanantaina sitten mentiin Akun, Nooran, Janin ja Terhin kanssa kokeileen että päästäänkö huoneesta pois ja vai jäädäänkö sinne ikuisiksi ajoiksi. Huoneesta en voi tässä sen enempää kertoa etten pilaa kenenkään peli-iloa.

Suora lainaus wayout.fi nettisivulta:
Maailmankuulun George Ludwig V näyttely on avattu Tampereen Hämeenpuistoon. George on kutsunut teidät kunniavieraiksi hänen ensinäyttelyynsä. Saapuessanne kabinettiin huomaatte , että George ei ole itse paikalla. Lattialla lojuu viesti, jossa hän ilmoittaa pikaisesta paluustaan. Välittömästi teihin iskee tunne, että kaikki ole ole kohdallaan!





Tämmönen room escape- peli oli meille kaikille ihan uusi juttu, mutta sen tunnin jälkeen mitä siellä huoneessa oltiin, oltiin yksmielisiä että näitä pitää kokeilla lisää. Ainoa vika tässä on se että nämähän on kertakäyttöisiä. Toki room escape tuntuu kasvavan hyvää vauhtia ja Tampereelta löytyy muitakin pelin tarjoajia. Nopean googlettelun perusteella näitä on mukavasti myös muissa kaupungeissa. Pelin hinta voi monista tuntua aika suurelta, mutta toisaalta kun miettii asiaa siltä kantilta että sama pelaaja ei voi käydä kuin kerran niin sen ymmärtää. Toisaalta viiden hengen porukalla hinta ei kyllä mielestäni ole paha nuppia kohden. Wayoutin hinta siis 5 hengelle 110€ eli 22€ nuppi.

Näitä todellakin mennään pelailemaan lisääkin ja suositellaan kyllä kaikille jotka tykkää tämmösistä ongelmanratkaisusysteemeistä. 

tiistai 10. toukokuuta 2016

KATTOKAA! KAUHEE LÄSKI!

Viimeisin maailmanlaajuinen kiusaamistapaus on tässä Ylipainoinen teinityttö julkaisi tanssiaiskuviansa ja joutui julmasti kiusatuksi. Tai siis tämä linkki kertoo ihmisten vastareaktiosta, siihen miten tuntemattomat ihmiset haukkuivat kyseistä neitoa sosiaalisessa mediassa. Kiusaaminen on surkean raukkamaista, oli aihe sitten mikä tahansa.
Jonkun jenkkitutkimuksen mukaan lihavia lapsia kiusataan 60% todennäköisemmin kuin "normaalipainoisia". Ja lihavien lasten tiedetään masentuvan helpommin...
Johtuuko masentuminen sitten siitä että on lihava vai siitä että sua kiusataan koska oot lihava? Kuka tietää.
Monessa paikassa myös lasten lihavuus pistetään vanhempien syyksi ja mouhotaan siitä että kyllä vanhempien pitäis pitää huoli siitä että lapsesta ei tule lihava. Jollain keskustelupalstalla jopa ehdotettiin että vanhempien pitäis saada joku sanktio jos "ovat kasvattaneet lapsistaan lihavia". Hohhoijjaa... Eikai ne vanhemmat niitä lapsia väkisin syötä.

Inhoaako lihava ihminen peilikuvaansa siksi että ei pidä siitä vai siksi että joku muu on siitä huomauttanut? Mussa on varmaan jotain vikaa kun en oo koskaan tässäkään onnistunu. Olen toki monesti peilin edessä läskejäni katsellut mutta en silti ole koskaan itseäni vihannut. En tiedä olisko se edes riittävä motivaatio mun kohdalla, jos tavallaan laihduttaisin muita varten enkä itseäni. Sen verran itsekeskeinen on että tuskin näin kävis.
Vajaa 2 vuotta sitten kun lopetin tupakanpolton niin en tehny sitä kenenkään muun takia vaan itseni.

Huonoa itsetuntoa ruokkinee myös se että jos tulee jotain vaivoja tai sairauksia niin ne laitetaan monesti lihavuuden syyksi. Monen vaivan kohdallahan se kyllä näin on, mutta ei se silti voi olla diagnoosi kaikkeen. Myös kirosana mallia painoindeksi on aika mielenkiintoinen. Mä ite oon 178 pitkä joten, jotta mun painoindeksi olis normaalipainon YLÄreunassa, paino sais olla muistaakseni 78 kiloo... Onko tossa mitään järkee. Pääsääntöisesti lihaksikas taitaa olla aina ylipainoinen, hassua.

Nykypäivänä ihmiset hakee apua ja tukea netistä. Voiko suurempaan virhettä tehdä kun mennä johonkin suomi24 tai vastaavalle kaikkitietävälle foorumille kyseleen että miten paino putoo nopeasti ja kertoo vielä omat mitat sinne. Paskamyrsky on 99% varma! Mun vinkki tähän kohtaan on että jos hakuat oikeasti neuvoja ylipainoon tai painon pudotukseen liittyen, Googleta! ja ota yhteyttä vaikka johonkin ruokavalioiden yms. ammattilaiseen. Se vähentää mielipahaa. Suurin osa fooruimeilla, sekä esim punaisten lehtien uutisten kommentoijia on sen luokan idiootteja ettei kukaan uskois. Aina välillä kun lueskelee jotain kommentteja niin tekis mieli alkaa avautuun oikeen huolella noille asiantuntijoille, mutta en mä siitä mitään hyötyis. Vaihtoehtoisesti taas facebookista löytyy ainakin muutama suljettu ryhmä jossa ei arvostella vaan keskustellaan painonpudotukseen ja lihavuuteen liittyvistä asioista asiallisesti. KYLLÄ, semmosiakin sivuja on olemassa jossa keskustelu on asiallista ja painon pudotuksen suhteen todella kannustavaa.

Älkää loukkaantuko mun kirjoituksista. Olen ollut ja olen edelleen itsekkin lihava ja kerron tässä miten asiat itse koen. Väännän lihavuudestani itsekkin aika rajua huumoria ja mut hyvin tuntevat tekee myös näin. Ainakin mun kanssa. Mä en oo koskaan kokenu tulleeni kiusatuksi lihavuuteni takia, enkä myöskään pidä itseäni mitenkään normaalia kovempana tyyppinä. En myöskään ole koskaan varsinaisesti tuntenut huonoa itsetuntoa läskeistäni. Olen siis ollut sujut sen kanssa että olen läski.

Alla listattuna joitakin syitä miks mä aloin laihduttamaan:
  • On niin paljon helpompi olla kun ei oo ihan niin iso. (Se konkretioistuu hyvinkin nopeesti kun aloittaa laihduttamisen)
  •  Lihavien miesten(ehkä naistenkin?) on vaikea löytää vaatteita, varsinkin semmosia jotka jollain tavalla erottuu massasta.
  • Olen joskus pelannu aktiivisesti lentopalloo. Viime kesänä kun kokeilin, meinasin kuolla beachikentälle. Nyt pystyn taas pelaamaan.
  • Kuulun Vapaaehtoiseen Palokuntaan ja haluan saada itseni semmoiseen kuntoon että pääsen savusukelluskurssille ja sitä kautta savusukellustehtäviin.
Pointti tässä on se että teen sen itseni takia! En sen takia että joku on sanonu mua läskiks.

Hyvä ystäväni Erkki, joskus huomautti siskonsa miehelle että hän on lihava. 
Tähän Erkin äiti puuttui ja sanoi että ei noin voi sanoa, et varmaan Janneakaan hauku lihavaks vaikka se onkin vähän pyöreä? Erkki alko nauraan ja totes että juu en ikinä! :D

Tässä taas pointti on se, että ensinnäkin äidit on aina oikeessa! Eihän noin oikeesti saa sanoo, MUTTA jos tunnet jonkun tyypin niin hyvin että voit noin sanoo ja sen on sille toiselle oikeesti ihan sama niin ei se haittaa. TOKI se edellyttää sitä että tiedät varmasti että se ON OK!

Teksti saattaa vähä pomppia, mutta aihe on ainaki lähes sama kokojan :D

Loppuyhteenveto:
HÄVETKÄÄ TE SURKEAT REPPANAT JOTKA HAUKUTTE JOITAIN LÄSKEIKSI!
tai muutenkaan. Kiusaaminen on surkeeta jopa päiväkotitoiminnaks, saati että joku sitä viitsii tehdä vielä aikuisiälläkin!

maanantai 9. toukokuuta 2016

Akun punnitusta!

Iltaa!

Meikäläisellä on tää kirjottelu jäänyt jo vähän enemmänkin vaiheeseen viime viikkoina! Ei oo vaan napannu runoilla mitään ylimäärästä eikä vähemmänkään ylimäärästä, mutta koitetaas nyt taas tsempata ja päästä tähän touhuun kiinni!

Meikäläinenhän oli ennen lomaani tossa huhtikuun ekalla viikolla päässyt maagiseen 30kg pudotukseen! Eli paino oli sen 94 ja risat. Aika hyvältä alko tuntuun jo tuossa vaiheessa tää touhu itestäkin. Viikon lomailin Rukalla, jonka jälkeen muutama päivä kotimaisemissa ja loman loppuun vielä viikonloppu Tahkolla Extremeruneissa. Punnitukselle mentiin mukavasti heti viikonlopun ryypiskeyiden jälkeen maanantai aamuna. Eikä se nyt tietysti hyvältä näyttänyt tuo punnitustulos, +3,8kg kahdessa viikossa!

Loman jälkeen oli aikamoisia vaikeuksia päästä kiinni enään pirtelöiden kanssa läträämiseen, joita en siis sen kahden viikon aikana juonut ensimmäistäkään. Oon syönyt muuten kyllä täysin normaalisti, terveellisesti, koostaen ateriat pääosin salaattien ja kasvisten sekä jonkin proteiininlähteen ympärille. Ja tässä vaiheessa sitä taas miettii, miks on tarvinu aiemmin syödä pääosin sellaista hiilarimössöä ilman salaatteja yms, koska nää ruoat mitä on kokkailtu ja käyty muualla syömässä, on oikeesti hyviä!

Tänään taasen käytiin Jannen kanssa aamulla kun mä pääsin työvuorosta, punnituksella Sadun luona. Meikäläinen totutusti ensimmäisenä vaa-alle! Vaaka pysähty lukemaan 95,1kg! Eli edelleen pyöritään taas siinä 30kg yhteispudotuksen tienoilla. Hyvä mä, oli pakko todeta :D

Pikkusen tässä on tullut aloteltua kuntoiluakin. Jotensakkin alkaa oleen kohtuullisen kovakin himo muunmuassa salibandy kentillä, jota oon sillon aiemmin pelannut oikeen kunnollakin. Viikonloppuna Kalajoella ensihoitajien säbäturnauksessa muistelin noita maalivahdinkin hommia, ja todellinen yllätys oli kuinka hyvin ne pallot näppeihin tarttu!

Tuli tuossa kuluneella viikolla avattua myös uistelukausi Joonaksen kanssa. Jope naureskeli kun päivällä ruokaileen aloin, eväinä salaattia ja paistettua kanafilettä, että ei oo ihmeiden aika ohi kun Pietilällä on tommosta evästä mukana! :D Aiemmin kun mun kalareissun eväkset koostu lähes poikkeuksetta eineksistä, lihapiirakoista ja saarioisten valmispitsoista yms. Mutta eipä oo enään!




sunnuntai 8. toukokuuta 2016

Tänään kakkua ja sokeria pitkän tauon jälkeen


Tänään oikein luvan kanssa on saanut nauttia kakkua ja keksiä. Olipas makiaa. Ihana päivä. Aurinko paistoi taivaan täydeltä koko päivän ja ympärillä omat lapset. Kaikki koolla. Kukkia, lahjoja, kakkua ja naurua. Niistä on tämä päivä tehty. Voi kun olis joka päivä äitienpäivä.

Äitienpäivän kakkumussuttelu
Puntarissa olen käynyt joka viikko. Tasasen tappavasti pienin askelin olen päässyt kohti päämäärää. Tahto on kova edelleen. Läski lähtee, jokseenkin välillä tuskaisen hitaasti. Mutta lähtee kuitenkin. Nyt siis painoa on pudonnut 15.1.2016 lähtien -18 kg. Tänään pääsin nauttimaan pitkästä aikaa kesävaatteista. Jess, mahtu päälle ja jopa istukin hyvin. On tää vaan uskomaton fiilis.

Edelleen ruokailen normaalisti. Joka päivä. Muutosta entiseen elämään on on oikeastaan vaan ollut syöminen. Aamupalaakin jo tottuneesti vetäsen joka aamu. Nyt tekee ehkä mieli puuroa, mutta sitä nyt en vielä ole uskaltanut syödä kun yritän vaaleeta vehnää välttää. Vaatteiden koko on nyt tippunut M kokoon kun se tammikuussa oli XL jos vaate oli reilua mallia. Huikee fiilis.

Hyvä Janne, kiitos tsempeistä. Syksyyn asti kirjoitellaan ja puurretaan. Kiitos kun olette tykänneet meidän sivujen katselmuksista. Itsellä kirjoittelu välillä jäänyt vähemmälle ja nyt pitää jakaa fiilistä teidän kanssa säännöllisemmin. Ehkä kesällä tuleekin sitten kaljakuvia, mutta mitä sitten kyllä sitäkin pitää kesän kunniaks joskus nauttia. Ai niin söin muuten puolikkaan makkarankin. Maku ei ollut hyvä joten jatkossa sitä ei kyllä tee mieli. Täytyy grillailla vaikka maissia, se maistuu kyllä kermaviilin kanssa hyvältä.

Miten syön nykyään. Miten ruokavalioni on muuttunut.  Aamulla syö rahkan yleensä takaraja on klo 10 mennessä. Sitten viimeistään klo 13 mennessä ruuan. Kanaa yleensä ja kananmunaa ja salaattia. Päivällisen tienoilla syön vielä toisen lämpimän aterian (tästä olen kyllä luistanut joskus) mutta ainakin pyrkimyksenä on vaikka jauhelihaa ja raejuustoa. Iltaisin vielä rahka tai juotavaa rahkajuomaa mehukeiton kera. Kahvia juon reilusti, senhän varmaan kaikki on tietääkin :)


Laura ja karvakaverit

 Vähän aurinkoisen päivän kunniaksi sai fyysistä liikuntaa. Aivan liikaa joskus työpäivien välissä tulee vietettyä aikaa tietokoneella. Näin se elämä on muuttunut. Niin täydellinen päivä. Uusi ruoho, puhdas mieli - älkää antako minkään latistaa tunnelmaa.

Jos olen reipas ... kirjoittelen taas, painonpudotusfiiliksiä.

Lupaan julkaista alkupainoni kun tuo - 12 kg vielä saavutetaan. Voi olla, että lukemaa ei tule koskaan jukaistua koska matka on vielä pitkä ja kivinen.
















Hajoilua, vittuuntumisia ja repsahduksia.

Kirjoittelu on jonkinverran rakoillu tässä allekirjoittaineen kohdalla. Säännöllisimmin on viimeaikoina onnistunu kirjoitteleen Terhi. Suskia ja Akua taas ei tunnu enää tää kirjoittelu oikeen nappaavan. No eihän siinä. Ärsyttää vaan olla se joka aina kyselee ja kyselee että jokos voisit jotain sinne kirjoitella. Kun tää kuitenkin on tää meidän YHTEINEN projekti. Ja vastaukset on yleisemmin ollu sen tyylisiä että tarvii ryhdistäytyä ja kirjoitellaan kirjoitellaan. Pääsääntöisesti päivittelen itsekseni myös meidän facebook sivut ja instagram tiliä. Ei siinä sinänsä mitää, mut ois kiva jos edes näitä blogitekstejä kirjoittelis kaikki... No ei avauduta siitä sen enempää. Se ny vaan välillä vituttaa.

Pancho Villassa käytiin :/
Muutenkin on vähä motivaatiot ollu hukassa koko hommaan lomaviikkojen jälkeen ja pirtelökuurille palaaminen on ollu kovin haasteellista. Monena päivänä oon päättäny että nyt vedetään oikeesti pelkkää pirtelöö niinku loman jälkeen päätettiin. No eihän se ny niin oo menny. Monena päivänä on tullu syötyä jotain, ei ny mitään isoja hazardeja oo tullu, paitsi yhtenä päivänä käytiin pancho villassa. Pääsääntöisesti oon kuitenkin syöny salaattia tai jotain muuta terveellistä että ei tää mikään hirvee konkurssi oo ollu tässä kohtaa, mutta periaatteellisesti ärsyttää ettei oo pysyny tossa sovitussa pelkkääpirtelöö- linjassa. Monena iltana kotona on ollu semmonen olo että tekis mieli syödä kaikki mitä tästä kämpästä löytyy. Onneks täällä ny ei ihmeemmin mitään herkkuja tai oikeestaan muutakaan oo ollu. Lähinnä iltapalaks on askarreltu jotain tikkuja porkkanasta, kurkusta ja paprikasta joita on sit turkkilaiseen jugurttiin tehdyn dipin kans syöty... Eihän siihekään varmaan kuole.

Se on hassua kuinka nopeesti tässä alkaa taas tekeen mieli kaikkee ja nykyään tulee repsahdettua aika helposti. Tässä kohtaa olis ny aikamoinen muutoksen paikka, taas. No houomenna me mennään taas pitkästä aikaa käymään Satulla vaa'alla ja vähä jännittää mitä se vaaka siellä näyttää. Edellisen käynnin jälkeenhän se näytti +8,8kiloo ja sen jälkeen oli kyllä pitempään aikamoinen vitutus!

En jaksa valittaa ny enempää tälläi yhdellä kerralla. Huomenna alkaa kohtalaisen iso maalausprojekti niin eiköhän ainakin hyötyliikuntaa kerry jonkinverran kun taloa maalailee... Ei omaa, mutta palokunnan ;)

Tästä kuitenkin taas hyvillä fiiliksillä kohti uutta viikkoo ja uusia kiusauksia... Katotaan kuinka pahasti Satulta tulee runtua huomenna :O
Jos et jo seuraa meidän Facebook sivua niin mee kattomaan, siellä on pari eri kilpailua käynnissä!

lauantai 7. toukokuuta 2016

Ei ihan voitettu... Vai voitettiinko?

Eilen illalla Akun kanssa pohdittiin että mihinkä aikaan pitäis aamulla lähteä, että oltais ees suurinpiirtein ajoissa Kalajoella Ensihoitajien sählyturneessa.
Päädyttiin siihen että tarvis varmaan varttia vaille neljä starttailla Pälkäneeltä... Sairasta.
No herätyshän tuli sitten jos 2.36 kun ois ollu tarjolla ensivaste keikkaa palokunnalle. Senverran kaukana paloasemasta tällä hetkellä kuitenkin asutaan että ei paljo tosta sijainnista kannata paloaseman suuntaan spurtata, kun ei käytännössä oo mitään mahdollisuuksia keikalle ehtiä. No se siitä. Kotoo liikkeelle siinä puol neljän aikaan ja Aapiskukosta aamukahvit matkaan ja nokka kohti tamperetta, josta poimittiin mukaan Kuopion pelastusopiston komein palomiehen alku, Joonas Susi!

Siitä taival jatku Hämeenkyrön uudelle lanssihallille ja sieltä kyytiin otettiin Niina ja Pauli.
Siitä alko sitten helvetin pitkä matka kohti kalajokee. Liikennettä ei juurikaan ollu joten sai aika reippaasti laskee menemään. Sen verran voin kertoo että Aku ajo, päätelkää siitä vauhti.
Mehän päädyttiin Akun kanssa pelaamaan 9lives:n kakkosjoukkueeseen ja meidän eka peli oli jossain ammattikoulun liikuntahallissa ja ajankohta oli 9.45. Tosin koska meidät oli hajautettu kahteen eri tiimiin muutaman autossa olleen piti olla kalajoen lukiolla jo ysin nurkilla. Akulle oli maalivahdin kamat tuotu kalajoelle jo eilen. Pelipaikalle asti niitä ei kuitenkaan oltu saatu vaan meidän piti lähtee ne jostain mökistä hakeen. Hajusta päätellen siellä mökissä oli varmaan ehkä mahdollisesti hieman alkoholia maisteltu edellisenä iltana. Ja ehkä se ilmeni myös osaporukan naamoista kun pelit alko.

No eihän siinä muutaku kamat niskaan ja kentälle. Mehän oltiin liikenteessä semmosilla sieltä täältä poimituilla joukkueilla ja osa joukkuekavereista tavattiinkin ekan kerran kun marssittiin vaihdoaitioon. Ensimmäisessä pelissä meitä vastassa oli Jokilaakson joukkue. Turpaanhan siinä otettiin sillai nätisti. Peli kulki kohtalaisesti mutta maaleja ei saatu aikaan sitten millään. Jossain kohtaa Jope kuitenkin sai murjottua pallon maaliin ja hetken oli ihan hyvä fiilis. Sitten pari maalia omaan päähän ja se peli oli siinä.
Sitten yks peli taukoo ja uutta matoo koukkuun. Vastaan tuli Ensihoitopakolaiset. Poijjaat ja tytöt oli osittain melkosen päissään mutta ei me niillekkään pärjätty :D En muista paljoko tuli pataan mutta muutamalla maalilla taas hävittiin.

9lives I joukkueen MVP: Keijo Vihanne
Sitte oli vähä pidempi tauko niin päätettiin lähtee katteleen miten toisen 9lives joukkueen pelit menee. Satuttiin hienosti paikalle, kun Vihannon Keijo Keijo Keijo Keijo Keijo Keijo (jokainen voi itse sovittaa tänj nimen johonkin viimeaikoina tunnetuks tulleeseen kappaleeseen) alko takoon maaleja. Niitähän olis tullu varmaan vaikka kuinka monta mutta peliaika loppu ikävästi kesken! Jotenkin tuntu että tälä pelipaikalla tunnelma oli paljo parempi ja meno lepposampaa. No ei auta. Oma kolmas peli odotteli ammattikoulullla joten sinne takas. Vastaan tuli Raahen Enskat, joka muuten sijoittu pronssille tässä turnauksessa. Tässä pelissä alettiin pikkuhiljaa saamaan pelistä kiinni mutta kuitenkin maalivahtipeliä lukuunottamatta vähä kaikki ontu. Loppua kohden ehkä vähä alko jo voimatkin loppua. Eli turpaanhan siinäkin tuli.
Siitä selvis että turnaus oli meidän kohdalta taputeltu, joten suihkun kautta toiselle pelipaikalle ihmetteleen miten toisella joukkueella menee.

Välillä tarvi keräillä voimia...
No vituikshan niilläkin meni ja siellä oltiin jo pelit pelattu kun paikalle päästiin. Tässä kohtaa alko olla jo sen verran nälkä että suunniteltiin, josko jonkun kebabin kävis vetäseen naamaan. Ykkösjoukkueen Kebab-asiantuntija Simo Vitikainen oli jo ehtiny selvittää mistä kalajoen paras kebab löytyy ja kehotti meitä menemään kebabbilaan nimeltä Hungry Birds... Kebab oli ihan jees. Maha meni sekasi. Ei siitä sen enempää. Söin siis epäterveellisesti mutta painoputos varmasti enemmän kuin mitä se kebab paino.

Semmonen huomio meidän peleistä, että Jope teki kaikki meidän joukkueen tekemät maalit ja vastaavasti Aku päästi kaikki meille tehdyt maalit :D No tottahan toi on mutta Aku pelas kyllä hienot pelit meillä maalissa. Moni ois ollu varmasti paskempi :D oikeesti.

Tämmösellä kokoonpanolla oltiin liikkeellä. Tässä siis 9lives I ja II joukkueet.


Kaikenkaikkiaan tästä tapahtumasta jäi ihan hyvä maku, mutta kun kännissä pelaillaan niin aina sattuu ja vaikka kyseessä on pienellä porukalla ja budjetilla järjestetty tapahtuma, niin jatkossa vois olla paikallaan ihan oikeet tuomarit. En siis tarkoita että pitäis olla kauheen tiukka meininki mutta että saatais suurimmat hakkaamiset ja ajelut poimittua pois niin kaikilla olis mukavempaa. Tämä siis kehitysehdotuksena järjestävälle organisaatiolle.
Meillä kaikilla oli todella hauskaa ja nyt ollaan jo hyvän matkaa menty kotia kohden koska joidenkin pitää ihmisiä pelastaa äitienpäivänäkin! ;)

Alla pari kuvaa miltä autossa näyttää tällä hetkellä... Alahärmä ja powerpark juuri ohitettu. Selkeesti kaikkensa antanutta porukkaa!


Että tämmöstä tällä kertaa!
Ehkä ens vuonna ollaan liikkeellä LihavatEnsihoitajat joukkueella, kuka tietää...

Kivaa oli!
Kiitos kaikille!
HeiHei!

keskiviikko 4. toukokuuta 2016

Ruokien tuunausta

Tässä yks päivä aattelin, että kasvissosekeitto vois olla kivaa vaihtelua. Nykyään on tullu aika paljon syötyä kanaa ja salaattia. Kauppaan vaan ja ostelin vähän kaikkee, mikä ois voinu olla hyvää sopassa. Ostin myös jonkun kasviskerman, yrttisen. Sulatejuuston kanssa ois voinu tulla vielä parempaa, muttä tää versio on sit vähän terveellisempää.


Siinähän niitä, mitkä siiten tuli päätyneeksi soppaan. Kukkakaalia, parsaa, porkkanoita, kesäkurpitsaa, paprikaa, sipulia ja pari valkosipulin kynttä. Kattilaan vettä ja palaset sinne vaan kiehumaan, niin kauan että on pehmeitä. Valkosipulia en laittanut kiehumaan. 

Sitten kun kasvikset oli pehmeitä, kaadoin suurimman osan vedestä pois. Sauvasekottajalla kaikki soseeks, valkosipuli ja kasviskerma sekaan ja vähän lisää sekoitusta. Mausteeksi laitoin yrttisekoitusta purkista. 

Aika rumanväristä tuli. Ja hiukan ihmeellisen makuista. Ens kerralla jätän tuon paprikan pois. Raejuustoa sekaan ja suuta kohti. Ihan hyvää siis kuitenkin oli. Muutama ateriakerta tuosta sopasta tuli.



Toinen mitä kokeilin omasta päästä, oli varioitu pyttipannu. Eli perunat pois ja kukkakaalia ja porkkanaa tilalle. Ensin porkkana ohuiksi siivuiksi pannulle lämpiämään ja hetken päästä kukkakaali sekaan. Niitä hauduttelin hetken ja sitten kalkkunanakit sekaan ja levyä isommalle. Lopuksi vielä kananmuna sekaan, en ite tahdo paistettua kananmunaa pyttärin päälle vaan sekoitan sen mielummin sinne sekaan. Mausteiksi grillausmaustetta (suolaton) ja pippurisekoitusta.




Tuli aikasta hyvää! Siinä syödessä tajusin unohtaneeni sipulin, mutta ens kerralla sitten. Rajuustoa vielä aterialle mukaan niin bueno!




sunnuntai 1. toukokuuta 2016

Tuleeko Jannesta poliisi?

Tässä on menty taas melko hektisellä tahdilla tää viikko eikä oo paljo ehtiny kirjoitteleen. Niinkun jotkut on huomannu niin oon ollu opiskelemassa polamkissa tän viikon ja siihen oheen kun on ympänny yhden työvuoron, josta osan päivästä teki toinen Janne, onneksi. Ja sen lisäksi itsensä löysi taas tänään työmaalta niin vois melkein sanoo että melko tiivistä on ollu.

Lomareissulla kertyneet kilot tuli lähes kokonaan karistettua viime viikolla. Tällä viikolla homma on sitten lipsunut jonkinverran. Lähinnä siinä mielessä että pirtelöt on aamupaloja lukuunottamatta jääny juomatta, ja tilalla on sitten syöty jotain "normaalia" ruokaa. Lähinnä erilaisia salaatteja jonkun lihan tai kanan kanssa.
Olossa on myös huomannut sen että enää ei ole elimistö ollut ketoosissa ja se ylienerginen olemus on hukassa, nyt taas välillä päivisin väsyttää eikä oikeen jaksa / kiinosta tehdä mitään. Se on kyllä semmoinen tunne jonka haluan takaisin. Viimeviikon maanantaina Satun kans sovittiin että mennään ykköstasolle takaisin jotta saa kiinni tästä ruokavaliosta, kahden viikon rellestämisen jälkeen. No ei oo onnistunu. Niinkun jo tohon ylemmäs kirjoitin niin ei oo mitään ylilyöntejä tullu, mutta kuitenkin sillontällön syötyä jotain.

Aattelin itsekseni omissa päissäni että kyllä tässä on vaan tiukasti päästä ainakin viikoksi tai kahdeksi edelleen kiinni siihen ykköstasoon ja sieltä taas lähdettävä pikkuhiljaa nousemaan kohti syömistä. Jotenkin motivaatiokin on rakoillut nyt aikalailla. Eipä tässä ole oikeen muuta vaihtoehtoa kun ottaa itteensä oikeen isosti niskasta kiinni ja palata siihen paskaan vaiheeseen eli PELKKÄÄN pirtelöön. Niitäkin on tuolla keittiön kaapissa vaikka kuinka paljon kun ne ei oikeen oo uponnu.

Huomenna piti mennä puntarilla käymään Satulla, mutta huomenna olis mulla ja Akulla pitkästä aikaa semmonen aamu että saa nukkua joten siirrettiin sitä viikolla eteenpäin. Käydään kuitenki meillä vaa'alla huomenna niin nähdään kuinka päin helvettiä tässä on pari viikkoa menty :O
Huomenna siis palaillaan asiaan vaakalukemien kanssa.

Niin ja sitten se poliisi amk juttu. Ei, musta ei tule poliisia. Kävin siellä Järjestyksenvalvojakouluttajakoulultuksessa. Eli kun saan luvat voin pitää JV kursseja. Ikävä tuottaa pettymys monelle ;) Kouluasioita on kuitenkin tulossa, ainakin toivottavasti jos pääsykokeet ja haastattelut yms. menee mun haluamalla tavalla ;) Niistä sitten joskus kesällä enemmän.