lauantai 30. huhtikuuta 2016

Vapputori ja katsaus Friends&Brgers:n valikoimiin

Rauhallisissa merkeissä vietellään Vappua, huomenna odottaa työvuoro. Eilen vähän poltteli vapputori, joten tänään oli lähdettävä Tamperetta kohden. Kaveri halus ihan välttämättä ensin mulimaan Nokialle Edenin poreisiin, joten aloitettiin päivä sieltä. Uidessahan tulee aina nälkä, karmiva sellainen. Ainakin mulle. Joten johonkin piti päästä syömään. Hirveen helppo homma tälläi vappuna Tampereella, varsinkin kun ei ole pöytävarausta tehtynä. Saatiin epäterveellinen idea ja totetutettiin se. Mentiin entiseen mäkkäriin, nykyiseen Friends&Brgrs:iin. Ei oltu kumpikaan käyty aiemmin.

Ovesta kun astu sisään, oli vain kaksi jonoa näkyvissä. Arvottiin oikea, jonotettiin tilaamaan burgereita. Missään ei ollut tietoja mitä on tarjolla, joten ei ihme että vähän kesti. Ainoat menut oli kassalla. Äkkiä päätökset mitä halutaan tilata ja sitten tyhminä odotellaan kun mitään ei saada siitä kassalta. Paitsi piippari joka kuulemma piipittä sitten kun tuotteet on valmiina. Kassatyttö ei kyllä yhtään vapaaehtoisesti kertonut miten heillä homma toimii, vaan kaikki piti nyhtää irti. Juomat pitää itse hakea, eli mentiin toiseen jonoon jonottamaan ja sitten vasta pöytään. Aikaa kului, jos ei ihan väärin mene niin joku reilu 20min odoteltiin hamppareita ja ranskiksia. En tiedä aiheuttiko Vappu tämän ruuhkan, vai onko aina tämmöistä. Lopulta piippari soi ja saatiin hakea annokset pöytään.



Siinä se annos. Otin Cheese&Onion burgerin; Cheddar-juustoa ja karemellisoitua sipulia, jauhelihapihvi  majoneesia ja jotain vihreää salaattia. Oli aivan sairaanhyvä hamppari!! Kerrankin voin sanoa, että pihvi oli hyvää. Yleensä en perusta ite tehdyistä jauhelihapihveistä, ne on liian paksuja, kuivia ja lisäks sisältä liian punaisia, yök. Mutta tää oli ihan toista maata, mehevä eikä yhtään punainen keskeltä! Hampparille voi antaa täydet pisteet, 5/5.

Ranskalaiset taas... No, kuten kuvasta näkyy, niin hyvin on paahdettu. Mun makuun aivan liian kauan rasvakeittimessä tai missä lie paistavat. Maistuu kärvistyneeltä. Eikä ollu vain meidän tämännäköiset, vaan ne oli ihan kaikilla tuommoset hyvin paahtuneet. Pisteet 1/5. Jatkossa jos tuolla tulee käytyä, niin vain hamppari mulle :)

Sitten siirryttiin vapputorille. Palloja ja ihmisä. Pahaksi onneksi alkoi sataa kun oltiin vasta puolessa välissä kiertelemässä. Helpotti hommaa vähän kun ihmiset alkoi lähteä pois, ikävä vaan kojut alko mennä kiinni. Joten nopeasti metrilakutiskille tilaan lakuja. 5 lakua, maistelin niitä kotimatkalla ja tuli täys olo.

Hohhoijaa, taas meni dietti vähän vituralleen. Mut onneks vaa vähä :) Huomenna on päivä uus ja maanantaina alkaa uus viikko. Jospa sitä tulis syötyä nätimmin hetken verran taas, kun tänään tuli näemmä vähän mässäiltyä!

perjantai 29. huhtikuuta 2016

Terhin punnitus lomakilojen jälkeen

Noniin, kävin tiistaiaamuna vaa'alla kun vkonloppuna unohdin. Lomaviikoillahan painoa tuli 1,9kg lisää. Tadaa, tiistaina ne oli kadonneet! Ja siihen kaupanpäälle vielä 100g. Eli 2kg tiputusta kahdeksassa päivässä. Muutama päivä menty aika minimillä, muuten aika normaalisti. Tällä viikolla olen syönyt aamulla rahkan lisäksi puuron, jos kokeilis viikon vähän buustata sillä elimistöä. Salipäivinä siis, ei joka päivä. Katotaan onko vaikutusta.

Lenkkeilyt on ollut tauolla melkein viikon, koiralla oli takatassun antura rikki, joten ei olla päästy lenkille :(

Satelliittivastaanottimen kanssa ei lenkkeillä.

maanantai 25. huhtikuuta 2016

Tavallista vaikeampi työpäivä


Olipa lauantaina vaikea työpäivä. Ihan aamusta asti teki mieli syödä, ja aivan kaikki olis kelvannut. Rahkaa ja mehukeittoa kuitenkin oli ainoastaan mukana. Kärvistelyä pari tuntia, sitten onneksi tuli töitä niin ettei kerinnyt ruokaa ajattelemaan. Sen verran pitkäksi meni, että paluumatkalla Tampereelta oli pakko pysähtyä syömään, aamupalasta oli kulunut jo viitisen tuntia, eli hiukan liian kauan. Säännöllinen syöminen kun olis paras vaihtoehto. Pikaruokapaikoista valkattiin subway. Siellähän sai käydä silloin Superdieetin tankkauspäivänä, joten oon aatellu että subi sillon tällön ei kaada venettä.

Subin jälkeen paluu asemapaikkakunnalle. Hirvee suklaanhimo. Työpari tahtoo kauppaan. No silloinhan mennään kauppaan. Mutta mä jäinkin autoon istumaan. En vaan voinu mennä sinne sisälle, koska aivan satavarmasti oisin ostanu suklaata tai jotain muuta hyvää. Kiitin itseäni, että olin ollu edellisenä päivänä järkevä ja käynyt kaupassa. Mulla oli aseman jääkaapissa kaikkea tarpeeksi.

Asemalla menin tunniks nukkuun, koska silloin ei tee mieli mitään kun on unten mailla. Tunnin päästä alkoi viides HIFK-Tappara finaalipeli. Leiriydyttiin toimistoon ja kaivettiin ruutu+-palvelu ja telkkari esiin. Ekan erän mietin että mitähän seuraavaks söis.. Erätauolla menin ja otin jääkaapista kaupan valmiin kana-ceasarsalaatin jota tuunasin itse paprikalla, tomaatilla ja kesäkurpitsalla. Pepsimax siihen kaveriks ja takas toimistolle kattoon tokaa erää. Suklaata ois tehny mieli. Tapparan perkele teki maalin ja mä halusin lisää suklaata.

Laitetaan tähän väliin kuva mun mahasta, oon siihen aika tyytyväinen vaikka nää finaalipelit on menny vähä miten sattuu, ainaki nää kaks viimestä. Kuva otettu Hakamettässä perjantaina. Ihan komee on :)


Kolmannessa erässä Tappara teki taas maalin, ja voi luoja millä tavalla. Aivan paskaa. Jäi vielä pelin loppulukemiks. Mutta minkäs teet, nyt on suunta vaan ylöspäin. Eli huomenna Tapparaa turpaan Hakamettässä ja silleen!

Loppuiltahan meni ihan masistellessa pelin lopputulosta. Ei jaksanu mennä salillekkaan. Opiskelija tuli ja sit ajettiin pari kyytiä, joten peli unohtu. Mut paluumatkalla asemalle ajettiin Hesburgerin ohi. Ja mulla oli taas nälkä. Arvakkaa poikettiinko? No ei tod! Menin asemalle syömään rahkaa.. Ja sit nukkuun ettei vaan tuu enää mieli mitään. 

Että semmosta. Joskus on vaikeita päiviä ja joskus helpompia. Mutta yks juttu. Jos ja kun HIFK voittaa kultaa, sit mä syön suklaata! Voi olla että syön jos häviääkin :P

lauantai 23. huhtikuuta 2016

Shoppailu(ruokailu)reissu Lontooseen! 2. päivä

Heti aamusta (lue: puolen päivän aikaan) lähdettiin lähihuudeille ja katteleen sopivaa paikkaa josta aamupalaa sai vielä päivälläkin. Lontoossa kyllä jokapuolella aina näkyy kylttejä joissa lukee että all-day-engilish-breakfast, mutta missä helvetissä ne sillon oli kun me haluttiin aamupalaa?!
No tarpeeks kauan kun pyörittiin niin löydettiin sitten kivannäköinen kuppila jossa oli perinteinen lontoolainen aamupala tarjolla. Sinne siis.

Mikäköhän siinä on että monissa paikoissa tullaan ruokailun lopuksi tarjoamaan kahvia ja jos sen otat niin se on melko lähellä suomalaista suodatinkahvia, mutta jos jossain tilaat kahvin niin sillä et saa mitään. Pitää tietää että haluatko amerikaanon tai muuta vastaavaa. Americano oli mun mielestä vähä turhan jäykkää vaikka siihen kippaskin ppuoli kuppia maitoa. No loppupeleissä Lontoossa kahvikin on latteaa eli päädyin sitten tilaamaan aina latten. Siinäkin tosin tuntui olevan yhtäpaljon eroja kun tekijöitäkin.



Sitten kun masut oli ahdettu täyteen tätä englantilaismallista herkkuaamupalaa oli aika hypätä metroo ja suunnata sinne ostoshelvettiin päin. Eli suurinpiirtein tarkalleen Oxford Streetille. Tai tarkemmin oikeestaan Oxford Circuksen metroasemalle ja siitä vähä sivuraiteille ensin.
Bongasin jostain matkaesitteestä tms. kaupan nimeltä Hamleys. En ymmärrä miten en tätä ole edellisellä kerralla tajunnut, täähän oli paratiisi! VIIS KERROKSINEN LELUKAUPPA! Harmillista sinänsä, että vaikka kyseessä olikin noin iso lelukauppa, en löytäny sieltä kuin 4 uutta paloautoa mun kokoelmiin. (Keräilen siis pienoismalli- ja lelupaloautoja, tässä linkki kuviin osasta. Kokoelmassa tällä hetkellä n. 250 autoa.)

Oon aina ihaillu tätä lontoossa olevien kauppojen henkilöstö systeemiä, henkilöstön määrää sekä niiden työtehtäviä. Tässä kyseisessä lelukaupassa oli valehtelematta yli 20 ihmistä leikkimässä työkseen. Yks heittele bumerangia ihmisten yläpuolella, yhdessä kerroksessa pörräs ties kuinka monta radio-ohjattavaa helikopteria joka puolella. Kaupan ulko-ovella oli heppu jollai oli molemmissa käsissä pyssyt joista tuli saippuakuplia. YMSYMS. Oishan se ny siistiä olla tommosessa duunissa! En tiä sitten kuinka tylsää se on kun parin päivän päästä käytiin uudestaan niin samat heput teki samoja hommia :D

Löysin myös pari hienoa Lego-rakennelmaa, mutta niitä ei ollu saatavina osina niin ei voinu ottaa mukaan.



















No se lelukaupasta.

Seuraavaks poikettiin johonkin urheilukauppaan, jossa oli kenkiä vaikka kuinka helvetisti. Ja joka tarkoitukseen. Alla pari esimerkkiä.
Kuva to run ja to train
Ereihdyin itekkin ostaan varastoon pari paria, koska ne ei oikeen mitään maksanu. Äärimmäisen avulias myyjä, kysy kun keräilin noita kenkiä, että mistä maasta oon? Kun vastasin hälle niin seuraaa kysymys oli että onko suomessa kengät kalliita? :D No suhteessa vissiin joo. Ostin 3 paria kenkiä hintaan 50£




Seuraavaks eksyttiin paikalliseen apteekkiin ettiin päänsärkylääkkeitä. Siellä osu silmään tämmönen sinänsä ihan normaali asia kun lahjakortti ja lahjapakkaus. PAITSI  ETTÄ OLTIIN APTEEKISSA :D Hyllynpäällä vielä teksti Give a gift that says it all. Mietin vaan että mitäköhä näillä lahjoilla halutaan sanoo? :D



Siitä alettiin sitten suuntaileen sinne oikeen viimeisenpäälleostoshelvettiin eli Primarkkiin. Aateltiin että siellä menee niin julmetun kauan että käydään syömässä jossain ensin. Kirjoitin googleen joku salaattibaari tms. ja niitähän Lontoosta löytyy!
No siinähän oli jo senverran nälkä että ei pystyny sen enempää etsimään joten päädyttiin lähimpään lounaspaikkaan. Paikan nimi oli Garfunkel's ja ruoka oli seuraavanlaista. 
Katteltiin listalta jotain semmosta kohtuu tervellisen oloista. Päädyttiin wrappeihin, tai tortilloihin mitä noi pötkylät ny onkaan. 


 
Alkuruoka ei ollu terveellistä nähnykkää... 
Valkosipulileipä ja kupillinen sulaa voita :D Oli muuten törkeen hyvää! 
Näitä Garfunkkeleita näytti olevan aika paljon pitkin lontoota, ja ihan ok lounaspaikka se olikin.
 

No hyvä ruoka parempi mieli, joten sillä innolla sitten sukellettiin primarkin vaatehelvettiin! Melkein heti alkuun bongasin sieltä selkeesti mun kohtalotoverin. Kyseinen herra siis allaolevassa kuvassa keskellä.
Noh tässä laitoksessahan sitten jokunen tunti pyörittiin ja täytyy myöntää että kyllä mäkin sieltä jotain paitoja löysin ja tietty hienot TAVOITEHOUSUT! Muuten kokemuksena tää kauppa oli semmonen, että jos oot emäntäs kanssa menossa Lontooseen tai muuhun paikkaan mistä kyseinen kauppa löytyy. Pistä rouva shoppaileen ja mee ite muualle!
Primarkilta tarttu mukaan niin tolkuton määrä tavaraa kaikenkaikkiaan että oli pakko suunnata hotellille viemään tavarat pois.

Sitten kun oli hotellilla hetki huilailtu, koska jalat oli siitä kävelystä aivan paskana. 

Suunnattiin vihdoin sinne TIVOLIIN. VIRHE! Mahtaako johtua siitä että olin sillon jo niin lähellä tota kolmenkympin ikää että suomessa ja nimenomaan särkänniemessä aikanaan ollut laite nimeltä HURVELI, nyttemmin lontoossa nimellä Super Waltzer sai kyllä meikäläisten päät niin sekaisin että huhhuh.
Paha oli ei meinannu helpottaa olleenkaan koko iltana. Toisaalta varmasti hyvä että käytiin tossa ennen syömistä, eikä sen jälkeen ;D

No lievän pahoinvoinnin kanssa, metro perseenalle ja keskustaa kohti. 

Edellisen kerran jälkeen on muisteltu Angus Steakhousen jälkiruoka, jonka nimeks muisteltiin toffee sponge. No eihän se ihan tommonen ollu, mutta löydettiin se listalta kuitenkin nimellä Sticky Toffee Pudding. Täysin tällä perusteella siis valittiin illan ruokapaikka.

Alkuruoaks otettiin perunannahkoja, elikkäs perunankuoria jotka oli täytetty kermaviilillä ja juustolla. Muisteltiin kyllä näiden olleen edellisellä kerralla huomattavasti maukkaampia. Nyt ne ei oikeen miltään maistunu. Suu paloi kyllä tehokkaasti. Alkuruoka siis pienoinen pettymys. Tähän olis kyllä muistaaksni lisäks jalapenoo ja pekoni, ehkä se maku olis siitä sit löytyny.




No sitten pääruokaan. Pihviravintola, joten pakko tilata pihvi, koska sen on pakko olla hyvää! Valinnanvaikeuden jälkeen päädyttiin pippuripihveihin. Täytyy myöntää että tällä kertaa pippuripihvi oli todellakin pippurinen ja ISO ja täydellisesti paistettu, ainakin mun makuun. Pihvin päällä mielettömän paljon rouhittua pippuria ja vieressä hieman kummallisen, mutta hyvän makuinen pippurikastike. TAIVAALLISEN HYVÄÄ!

Pääruoan kanssa tilattiin perunat mallia Sweet Potato Fries. Tötteröllinen makeita ranskalaisia, joiden päälle oli ripoteltu merisuolaa. Itse perunat oli vähintäänkin hassun makuisia. Ei niisät oikeen osannu sanoo että mitä ne oli, mutta listan mukaan siis perunaa kuitenkin. Veikkailtiin ehkä enemmän bataattia, mutta ei. Hassun makeita olivat.



No sitten vielä se syy jonkatakia kyseiseen kuppilaan tultiin. Elikkäs jälkiruoka! Se oli just niin hyvää kun muisteltiinkin! Hot muscovado caramel sauce poured over a soft toffee sponge with vanilla ice cream.





Tämmösen annoksen jälkeen läskin oli hyvä mennä maate. Jatketaan 3. päivästä jossain kohtaa. 

perjantai 22. huhtikuuta 2016

Shoppailu(ruokailu)reissu Lontooseen! 1. päivä

Käytiin Terhin kanssa reilu 2 vuotta sitten Lontoossa pyörimässä pari päivää ja sillon jo päätettiin että mennään joskus uudestaan. No nyt saatiin sopivasti vapaat osuun ja varattiin matka, suht extemporee meiningillä. Etukäteen oli jo päätetty että vaikka mennäänkin lähemmäs Cambridgee niin pirtelöt saa jäädä kotiin.

Maanantai-iltapäivällä otettiin sitten suunta kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää, lentokentällä vielä syötiin jotain perusruisleipävoilepähässäkkää.
Gatwickin lentokentälle tultiin laskuun jossain ysin nurkilla. Sitten suunta junalla kohti keskustaa josta metrolla kohti hotellia, jotta ei tarvi matkalaukkua hinata mukana kauheen pitkää matkaa. Valittiin sitten väärä metropysäkki missä jäätiin pois ja käveltiin kuitenkin aika pitkä matka :D
No sitte kun saatiin laukut hotellille niin aateltiin että käydään jossain nopeesti syömässä jotain ja sit nukkumaan.
Lähettiin hiihteleen siihen kylille, paikka oli muistaakseni Shepherds Bush eli paimenen puska.

No kas! Siellähän oli tivoli. Oli muuten komeen näköinen. Suomessa ei oikeen noiden huvipuistolaitteiden valot pääse oikeuksiinsa kun on niin valoisaa kesällä ja toisaalta ei huvipuistot oo kauheen pitkään iltaisin/öisin auki. Enivei, päätettiin että mennään joku toinen ilta sinne ihmettelemään ja nyt sitä ruokaa jostain!


Koska kello oli jo aika paljon niin niillä huudeilla ei ihan hirveesti paikkoja ollu, tai siis luultiin ettei ollu. Ja toisekseen siks, että mä en ollu koskaan käyny KFC:ssä niin päädyttiin sinne. Siellä oli joku kummallinen yömenu tai vastaava ja tilattiin joku pikkuämpäri sieltä. Katteltiin että siinä oli vähä kaikkee. Ei muutaku rahat tiskiin ja pöytään odotteleen. Hetken päästä tarjoilija tuo tarjoittimen jossa on 4 ranskalaiset... öö... mitähän vittua. Sitte tulee toinen tarjotin jossa on aivan jumalattoman iso ämpäri täynnä erilaisia kana juttuja. :D
Siinä naureskeltiin että kyllä huomaa että läskit on lomalla, kun tilattiin vissiin neljän hengen annos jotain kanasysteemejä ja ranskalaisia. Tavallaan jotain oli kuitenkin ymmärretty oikein koska juomia tuli vaan 2. Näytetäänkö me oikeesti niin lihavilta että ne toi meille ylimääräisiä eväitä vai oliko kysessä vaan joku moka? Whoknows.
Tästä päästään aasin sillalla paljon puhuttuun rasvaripuliin! Eli tarinahan menee sillai että jos yhtäkkiä syö paljon rasvaista ruokaa niin pitäis tulla aivan jäätävä rasvaripuli. No arvakkaas mitä?! EI TULLU! Tää on varmaan taas yks juttu jolla koitetaan huijata läskit pitään kii dieetistään :D
No mutta kuitenkin... Se ämpäri oli siis täynnä erilaisia kananosia jotka oli leivitetty erilaisilla systeemeillä ja sitten tietenkin upotettu rasvakeittimeen. Ei saatu läheskään kaikkia syötyä ja ranskalaisiakin tais jäädä pari pussillista tarjottimelle. Vähä harmittaa kun en tajunnu ottaa kuvaa siitä saavista :D... hetken googlettelulla päädyin siihen että kyseessä on ehkä juurikin tämä läjä!
Tähän kylkeen tietysti pepsi maxia, koska normaalipepsi on kauheen epäterveellistä :D

keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Roskaruoka ei sovi elimistölle?


Nyt kun on laihduttamista harrastettu, eli siis muokattu ruokatapoja, on vastaan tullut paljon tekstejä ja muitten kommentteja kuinka vanhaan ei pysty palaamaan kun tulee huono olo. Termit hiilari päänsärky, rasvaripuli, hiilaripöhötys, hiilareista johtuva oksettava olo jne on tulleet tutuiksi.

Nyt olen kaks viikkoa miettinyt, että mitä ne tarkoittaa ja koska ne tulee?

Miksi mietin? No siksi, kun ollaan vedetty hiilareita urakalla. Jannen kanssa ensin muutama päivä Lontoossa ja sitten siihen perään Levillä viikko.Puhutaanpa Lontoon tarjonnasta ensin ja miten kroppa siihen sanoo.
 KFC:n leivitettyjä ja uppopaistettuja kanoja kera ranskanperunoiden, kroppa ei reagoi. Hampurilaisateria, ei reagoi kroppa. Suklaata, hampparia ja ranskiksia, ei mitään mainittavaa olotilassa. Ainoa mikä aiheuttaa oloja, on alkoholi :D

Lontoossa syötiin nätisti ja välillä vähemmän nätisti. Alkuruokana maissintähkä ja ribsejä, pääruokana kanavarras; ei kovin paha. Jälkkärinä Rocky Road - jäätelöannos. MMMM.... Oli niin pirun hyvää, kermavaahtoa, jäätelöä, suklaatorttua, suklaavaahtoa ja vaahtokarkkeja. Kivan kokonen mukillinen.



Alkupalat...


Kanavarras, hiukan hankala syötävä kun roikkui tuossa telineessä :)



Rocky Road-jäde. Syntisen hyvää!


Hard Rock Cafessa on aina pakko käydä, maasta riippumatta. Tällä kertaa maistoin fajitaksia, parasta mitä olen siinä lafkassa syönyt! Jälkkäri oli niin jäätävän kokoinen ettei sitä jaksanut, harmi kun ei taskuun mahtunut kotiinviemisiksi. 


Fajitaksia kanalla ym
Oreooooooo... Mums.

Mitäkö tähän sanois muuta? Että läski on läski ja syö mitä tahtoo vaikka ois laihtunutkin matkan varrella :D Hyvää oli, eikä ees kaduta. 1,9kg tuli painoa lisää, kun kotiin päästyä käväsin vaa'alla. Veikkaan, että nestettä osa ja loput lähtee kun vähän katselee taas syömisiään tarkemmin. Paskapuhetta nuo alussa luetellut "oireilut". Kukkahatut taas keksineet saada pullukat kokemaan huonoa oloa placebovaikutuksella. Puhutaan, puhutaan ja jauhetaan että kyllä se huono olo tulee, niin kauan että ihmiset uskoo siihen. Plaah. Oispa tullut, niin enää ei tekis mieli. Vaan kun tekee. Oi, mistä saisin yhden oreo-kakkusen...

Katellaan noit Levin herkkuja ens kerralla!

Lomareissua ja painoo LISÄÄ!

Töttöröö!
Semmosen jutun aattelin teille kertoo että, jos syö viikon Lontoossa ja perään juo viikon Lapissa, niin paino nousee! PALJON!

Syöminen ei sinänsä tässä tapauksessa paljon painoa nostanu lisää, koska Lontoossa tuli käveltyä aikas paljon! Kirjoittelen toisen tekstin niistä kaikista herkuista mitä Lontoosta löydettiin ja syötiin.

Tosiaan pari viikkoo reissua takana ja maanantaina käytiin Satun vaa'alla. Tulos oli aika raakaa luettavaa... +8,8kg!
Voin kertoo että kyllä nyt taas pirtelö maistuu! Lohduttelin itteeni sillä että ainakin osan on oltava nesteitä... Ja nyt kun punnituksesta on menny 2 päivää, ja on muistanu taas juoda (vettä) ja syödä pirtelöö säännöllisesti niin ne nesteet on taas lähteny liikkeelle. Paino on pudonnu jo 3,4 kiloa.

Tuntuu kyllä käsittämättömältä miten nopeesti sitä painoo/turvotusta saa kerätty. Ja tässä kyllä selkeesti ilmenee myös se että alkoholilla sitä onnistuu nopeesti keräämään. Toki koska kyse on elämänmuutoksesta eikä vaan hetkellisestä laihdutushetkestä, niin tämmöseen on totuttava. Aion jatkossakin kerran vuodessa olla lapissa päissäni jos siltä tuntuu. Tarkoitus ei kuitenkaan oo lopettaa kaikkee kivaa ;) 
Toki tästä seurasi ehkä vuoden tai jopa elämäni pahin "en ryyppää enää koskaan"-krapula ja tällä hetkellä tuntuu realistiselta että otan ehkä seuraavan kerran vuoden päästä. Levillä suoritetun kohtuu tasaisen törpöttelyn jälkeen kun vielä vedettiin oikeen kunnon AfterRun bileet Tahkolla ExtremeRunin jälkeen niin kyllä siinä alkomahoolia tuli semmonen annos nautittua että huhhuh. MUTTA OLI MEILLÄ KIVAAKI ja olis voinu olla ilman viinaaki, mutta otettiin kuitenkin. 


Yhteenvetona tästä: Paino nousi, mutta nyt uppoo taas pirtelö hyvällä "ruokahalulla" ja paino laskee taas pikkuhiljaa. Siinä mielessä olen ylpeä itestäni että mielestäni sain helposti takaisin kiinni tästä pirtelökuurista, parin viikon sikailun jälkeen.  Toki sen muutoksen tein että kun ennen reissua oltiin jo kakkostasolla, niin nyt mennään taas ykkösellä. Se lähinnä siitä syystä että ei tarvi miettiä yhtään mitä söis eikä varsinkaan tehä mitään :D Eiköhän tästä parin viikonpäästä nousta kakkostasolle takaisin.
Ens viikon maanantaina käydään Akun kans vaa'alla seuraavan kerran ja katotaan sitten miten se paino on laskenu tässä viikon pirtelökuurin kohdalla.

Tässä nyt on muutenkin kaikki ollu taas tasasen laiskoja näitten blogijulkaisujen kanssa, mutta ainakin henkilökohtaisesti lupaan skarpata ja kirjotella taas ainaki pari kolme kertaa viikossa ;)

Loppuun vielä ryhmäkuva Tahkolta!

tiistai 5. huhtikuuta 2016

Terhin punnitus ennen reissua

Täälä sitä ollaan Lontoossa, kuppilassa nimeltä Garfunkel's. Lounasta rupes masu kaipaamaan tässä shoppailun välissä.  Ruokapäivityksiä tulossa myöhemmin, nyt piti vielä tarinoida punnituksesta mikä oli jo viime lauantaina ennen lomalle lähtöä.

 Aina se on yhtä jännä paikka. Mitäs sitten, jos tulos onkin plussaa eikä miinusta niin kuin tähän asti? Kehtaisko tunnustaa? Toivottavasti niin ei tule olemaan.. Pääsiäinen oli ja meni, täytyy tunnustaa että muutama suklaamuna tuli syötyä :P

Munista huolimatta paino on viikossa tippunut puoli kiloa. Optimivauhdissa siis mennään :) Seuraavan kilo kun lähtee, ollaan uudella kymmenluvulla! Katsoin yhdestä bmi-laskurista mikä on 170cm pitkälle normi painohaarukka; 53,5kg-72,3kg. Onhan tuonne vielä pudotettavaa, mutta hitaasti hyvä tulee, vai miten se sanonta nyt menikään?

Kuinka käy lomasyömisten, kun ei olla oman jääkaapin ääressä? Reissun päällä mennään koko kaks viikkoa. No, aika näyttää.



maanantai 4. huhtikuuta 2016

Lomalle lähdössä. Vaatekoko pienenee ja housut tippuu!

Nyt sitte lähdetään ansaittuun lomareissuun. Ensin Lontoo sitten Lappi. Aku on jo Lapissa, mutta onneks Suski on edelleen turvaamassa pirkanmaata punaisissa! Ettei tuu mitään tyhjiöö :D

Tammikuussa kun tilattiin meidän vihreet upeet lihavat ensihoitajat hupparit, niin hupparin koko oli XXXL. Siis TODELLA iso!
Tänään kun lähdetään lentokentälle uuden hupparin koko on L. Aivan jäätävän hienoo (ehkä vähä jenkkimitoitus mutta mulle aivan sama!) Ehkä realistisempi koko olis XL, mutta onhan sekin jo kaks kokoo pienempi kun lähtötilanteessa!

Note to myself: Housut ei pysy enää jalassa ilman vyötä!
Kun päästiin asteleen turvatarkastukseen niin siellähän piti ottaa vyö pois... Voin kertoo että jos paino on pudonnu melkein 28 kiloo, etkä oo ostanu uusia housuja koko pudotuksen aikana, tulee tästä kohdasta hauskaa. Aattelin kun housut lähti tippuun että tässähän sais hassun kuvan kun olis housut nilkoissa metallinpaljastimen välissä. Sitten kuitenkin tuli mieleen että mut varmaan pidätettäis kun hyppisin nousut nilkoissa eteenpäin. Automaattisessa rajatarkistuksessakin ajattelin että onko mun naama pienentyny niin paljon että se kone ei tunnista mua kun kesti niin kauan. Sit tajusin että johtu varmaan siitä kun mulla oli pipo päässä :D

Viimeisen vajaan viikon pudotus on ikävästä vaan 400g. No alaspäinhän sekin on mutta ihmetyttää
vähä että miten se ny taas on noin jumissa. Seuraavat kaks viikkoo tuskin tulee sitä ainakaan laskemaan. Ei sillä että aikoisin syödä epäterveellisesti ja paljon, no ehkä vähä aionkin. Mutta suuremman hidastuksen tekee varmasti alkoholi, jota todennäköisesti levillä ja tahkolla tulee jonninverran nautiskeltua.
Tän dieetinhän ei ollu tarkoitus kieltää iteltä kaikkee herkuttelua eikä alkoholin nauttimista, vaikka aika hyvin niitä ilman tässä onkin eletty. Nyt tulee tämmönen jakso ja tän jälkeen tulee sitten taas pirtelöjakso. Ei tosiaan ollu missään kohtaa aikomuksena että vetäisin tän Lontoon reissun pirtelöillä, vaan aion syödä hyvin, toki en pelkkiä hampurilaisia niinkuin ennen vaan hyviä salaatteja yms. Ne ravintolasalaatitkaan vaan ei aina oo se fiksuin vaihtoehto.

No eihän siinä sen kummempia nyt tähän väliin. Me painellaan ny Terhin kans koneeseen ja suunnataan tuonne maahan josta maailmalle on tullut Cambridge-ohjelma :D Tuskin kuitenkaan Cambridgeen mennään käymään. Tai ehkä voisin käydä ehdotteleen niille uusia pirtelömakuja, vaikkapa Jekku-Batteri valmispirtelö vois olla kova sana!

Pitäkää suomi pystyssä!


sunnuntai 3. huhtikuuta 2016

Kuinka paljon liikuntaa vaatii laihistelu?

Tuli mieleen kirjotella vähän tuosta liikkumispuolesta eikä aina vaan ruuasta. Vaikka olenkin sitä mieltä, että ravinnolla on suurempi merkitys kuin liikunnalla painonpudotuksessa.

Mun yks viikko näytti tältä:

Su:  Koiran kanssa tunnin lenkki ja noin tunti uimassa
Ma: Kuntosali jaCanicross-lenkki, kesto n.tunti
Ti: Sappeella lautailemassa muutama tunti
Ke: Työpäivä, ei liikuntaa
To: Canicross-lenkki, kesto n. tunti
Pe: Työpäivä, ei liikuntaa
La: Kuntosali, koiran kanssa tunnin kävelylenkki, 1,5h lentopalloa VPK:n liikuntavuorolla (oon muuten aika huono siinä lajissa :P )
Su: Koiran kanssa lenkki n. 40min

Eipä näytä kovin paljolta. Pitäis ottaa tavaksi vähintään tunnin lenkki joka päivä (paitsi työpäivänä) ja salilla 3-4krt viikossa. Aina ei vaan kerkee. Ei jaksa tai ei huvita. Eikä mun mielestä tarviikkaan. Jos liikunnasta tekee pakkopullaa, se ei palvele ketään. Liikkumisen tulee olla kivaa, ja jokaiselle varmasti löytyy joku laji tai juttu, mistä tykkää. Ite tykkään käydä salilla ja kävellä, canicrossikin on kivaa, itellä vaan on hitusen liian huono kunto siihen vielä. Uiminen on uus juttu, hyvää liikuntaa sekin, varsinkin kun nyt saatiin siihen oikein ammattilaiselta opasustakin toissa viikolla.

Uudella salilla


Kovin moni ei ehkä tiedä mitä on canicross, joten avataan sitä vähän. Se on vetojuoksua, koiralla on vetovaljaat ja itsellä vetovyö. Koira joustavalla vetoliinalla kiinni itsessä. Koira vetää ja itse pitäisi juosta perässä. Koska itse en jaksa juosta vielä kovin pitkään, juoksen pätkiä ja kävelen muuten. Koira saa vetää koko ajan. Loistavaa liikuntaa myös koiralle. Sopii kaikenkokoisille koirille ja kaikenkuntoisille ihmisille. Lajissa myös kilpaillaan, ihan MM-tasolla asti. Lisää tietoa seuraavasta linkistä: Suomen valjakkourheiluliiton koirajuoksuopas  Alkuinvestoinnit ei ole kovin kalliista päästä, kalleimmat on omat kengät. Koiralle saa valjaat 20-30e, itselle perus vetovyön ja liinan 20-30e. Joten kaikki koiralliset, tästä uusi harrastus ens kesälle :)


Cancrossia Anteron kanssa


Kuinka usein sitten pitäisi liikkua?
Löysin Duodecimin (terveyskirjasto) sivuilta seuraavan pätkän:
"Kaikille 18–64-vuotiaille suositellaan joko reipasta kestävyysliikuntaa ainakin 2 tuntia 30 minuuttia viikossa (esimerkiksi viidesti viikossa 30 minuuttia) tai rasittavampaa liikuntaa tunti 15 minuuttia viikossa(esimerkiksi kolmesti viikossa 25 minuuttia). 30 minuutin liikunta voidaan jakaa myös useampiin, vähintään 10 minuutin jaksoihin.
Reipasta kestävyysliikuntaa voi olla esimerkiksi reipas kävely, sauvakävely tai pyöräily (alle 20 km/t) ja rasittavaa juoksu, vesijuoksu, aerobic tai maastohiihto."

Otsikon kysymykseen vastaus on, että ei yhtään. Laihtuu kun syö vähemmän kuin kuluttaa.

Akun punnitusta!

Moro!

Meikäläinenkin kävi perjantaina puntarilla. Viikon aikana tuli syötyä pari palaa kakkuakin kun opiskelijan viimeisen harjottelupäivän kunniaks tuoma kaaakku vähän houkutti liikaaa pöydällä. Eli taas kerran se jopa vähän jännitti mitä vaaka mahtaa kertoa.

Helpotuksesta pystyi huokaisemaan kun painoa oli taas lähtenyt tasan 2kg! Eli ei huono. Oikein tyytyväinen pystyi olemaan! Ja samalla tuli taas hyvä muistutus ettei se harvoin tapahtuva herkuttelu tätä dieettiä kaada, ainakaan kun siinäkin pysyy kohtuus. Ei tässä kuitenkaan loppuelämää tulla olemaan ilman mitään hyvää, en edes aio yrittää;) Meikäläinen on muutes nyt pudottanu painoo tammikuun 12. Päivän jälkeen yli 30kg!

Mulla alkoi myös perjantaina talviloma, josta eka viikko kuluu täälä Rukan maisemissa! Onneks on matkassa mukana tuollaisia kuntoilijapoikia niin ei mee tämäkään viikko ihan perseelleen todennäköisesti. Mutta hiihtää en aio metriäkään, se jos mikä on varma asia! :D